Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jeesus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jeesus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 9. marraskuuta 2007

"Jos hän olisi tosi ystävä..."

Eilisessä lehdessä ollut sarjakuva stimuloi molempia harmaita aivosolujani.

Ihan kiva, että Kalle Kehvelin kaveri kävi vankeja katsomassa. Vaan eipä hänestä tainnut olla tosiystäväksi - ei kyennyt vapauttamaan ystäviään, eikä liioin ollut jakanut heidän kohtaloaan.

Tätä lukiessani huomasin mielessäni taas vetäneeni linkin maan ja taivaan välille. Mieleeni tuli nimittäin tämän maailmankaikkeuden Luoja ja se, miten Hän osoittautui tosi ystäväksi.

Nimittäin, telkeydyttyämme itse synnin vankilaan, Hän täytti tarinan kumpaisenkin vangin toivomuksen. Ensinnäkin Hän tuli itse ihmiseksi jakamaan kipumme ja kohtalomme ja kärsi omissa nahoissaan täällä synnin vankilassa. Toiseksi Hän "järjesti meidät ulos täältä", päästämällä meidät synnin kahleista aitoon vapauteen.

Näin ymmärrän evankeliumin, ilosanoman: Jeesus itse murtautunut tuonne vankityrmäämme ja avannut meille tien ulos. Hän tahtoo kantaa meidät ulos tuosta tyrmästä. Jeesus-fobiamme ja kieltävä vastaus Hänelle on kuin roikkumista omin käsin kiinni noissa tyrmän kaltereissa, ettei Jumala vain saisi kannettua meitä vapauteen.

Siksi tahtoisinkin sanoa: päästä jo, hyvä ihminen irti niistä kaltereista! Suostu pelastettavaksi, sillä saat olla vapaa Kristuksessa.




Ps.
Viime aikoina on ollut yllin kyllin puuhaa, joka on pitänyt minut poissa väsäämästä lisää blogitekstejä. Ehkä sitä jollakin viiveellä palaillaan hieman aktiivisempaankin kirjoitteluun...

perjantai 12. lokakuuta 2007

Islam ja Jeesuksen ristinkuolema

Johdanto täällä.

Jo ennenkuin olin ehtinyt tutustua itse tarkemmin Koraaniin, olin toki pohtinut tuttua kysymystä, mikä uskonto on oikea. Tällöin ehkä selkein todiste islamia vastaan oli Jeesuksen ristinkuolema. Kyseessä on sen luokan historiallinen tosiasia, jota en ole kuullut liberaaleimpienkaan raamattukriitikoiden kyseenalaistavan.

Ainoat, jotka tämän Jeesuksen teloituskuoleman kiistävät, ovat muslimit. Tämä vastustus kumpuaa Koraanin jakeista 4:156-158 :
He eivät uskoneet vaan puhuivat Mariasta hirveitä valheita ja sanoivat: "Me tapoimme Messiaan, Jeesuksen, Marian pojan, Jumalan lähettilään" - mutta eivät he ristiinnaulinneet häntä. Heistä vain näytti siltä. Ne, jotka kiistelevät Jeesuksesta, eivät tiedä varmasti, eikä heillä ole tietoa hänestä, vaan he vain arvailevat. Eivät he häntä tappaneet, vaan Jumala korotti hänet luokseen. Jumala on Mahtava, Viisas.
Sinänsä muuten mielenkiintoista, että Koraanin mukaan Jeesus taitaa olla ainoa lähettiläs joka ei kuollut - jopa Muhammad kuoli. Mutta oikeasti: "eivät he ristiinnaulinneet häntä. Heistä vain näytti siltä". C'mon!

Tämän islamilaisen selityksen heikkoutta kuvaa se monimuotoisuus, kenen arvuutellaan kuolleen ristillä. Joidenkin islamilaisten kirjoittajien mukaan se oli joku Jeesuksen opetuslapsista. Tabari lainaa ibn Ishaqia, sanoen että ristille vaihdettiin mies nimeltä Sargus tai Sergius. Erään toiseen muslimikirjoittajan, Baidawin mukaan kyseessä oli juutalainen nimeltä Titanus. Ath-Tha-'labi taas sanoo, että juutalaisen nimi olikin Fal Tayanus. Edelleen, Wahb ibn Munabbah opettaa että ristille vaihdettiin juutalainen rabbi nimeltä Ashyu. Toisista kuulostaa hieman epäreilulta vaihtaa Jeesuksen tilalle ristille viaton mies, ja sanovat kavaltaja-Juudaksen joutuneen ristille. Onpa myös lahko, jonka mukaan Jeesus vain pyörtyi ja myöhemmin hautaan laitettuna elvytettiin.

Jeesus oli papiston, kirjanoppineiden ja kansan joukossa sen verran tunnettu, että he tuskin olisivat tyytyneet siihen, että väärä mies kituu ristillä. Henkihieveriin ruoskitun teloitettavan riittävän tarkka vartiointikin lienee käynyt roomalaisilta ammattisotilailta sangen helposti. Ristin äärellä oli myös Jeesuksen ja opetuslasten seurassa kulkeneita naisia, mukaan lukien Jeesuksen äiti Maria. Siellä kävi myös opetuslapsi Johannes. Hän kertoo, että ristin alla käytiin keskustelu:
"Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, sanoi hän äidillensä: "Vaimo, katso, poikasi!"
Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!" Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa." (1)
Kohta tämän jälkeen Jeesus kuoli. Jälleen on syytä muistaa, että paitsi Jeesuksen läheisiä, paikalla oli myös roomalaisia ammattisotilaita, jotka kyllä tunnistivat kuoleman, ja osasivat varmistua siitä. Johannes jatkaa:
"Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänet jo kuolleeksi, eivät he rikkoneet hänen luitaan, vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä. Ja joka sen näki, on sen todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta puhuvansa, että tekin uskoisitte." (2)
Eivätkö hänen vainoojansa ja teloittajansa olisi huomanneet petosta? Ja ennenkaikkea eivätkö Johannes, Jeesukselle rakkain opetuslapsi ja vielä enemmän, Jeesuksen äiti Maria tunne Jeesusta - rakasta opettajaansa ja poikaansa - vaikka saavat tilaisuuden keskustella tämän kanssa?

Kaikenlisäksi täysin Raamatun ulkopuolisetkin lähteet raportoivat samaa. Roomalainen historioitsija Tacitus kirjoitti ensimmäisen vuosisadan loppupuoliskolla:
"Päästäkseen [Rooman syttymissyyhyn liittyvästä, ks 15.39] huhusta eroon, Nero yritti vierittää syyn pois ja kidutti erästä lahkoa mitä hienostuneimmin tavoin. Tätä lahkoa vieroksuttiin sen jumalanpalvelustapojen vuoksi ja kansa kutsui heitä kristityiksi. Kristus, jonka mukaan heidät on nimetty, kärsi sen hirvittävimmän rangaistuksen Tiberiuksen hallintakauden aikaan erään prokuraattorimme, Pontius Pilatuksen käsissä." (3)

Historiallisten lähteiden yhtäpitävä todistus Jeesuksen kuolemasta on väistämättä ristiriidassa 600-luvulla kirjatun Muhammadin ilmoituksen kanssa. Koraani on ristiriidassa todellisuuden kanssa. Vaikka Jeesuksen ylösnousemusta epäilisikin, hänen ristinkuolemansa on historiallinen fakta.





1 Joh.19:26-27
2 Joh. 19:33-35
3 Tacitus, Annaalit 15, 44 joka muuten jatkaa kuvailemalla kristittyjen vainoja:
"Kaikki jotka myönsivät syyllisyytensä [=tunnustivat uskovansa Kristukseen] vangittiin, ja suuret määrät tuomittiin, ei niinkään kaupungin sytyttämisestä, vaan vihasta ihmiskuntaa kohtaan. Kaikenlaista pilkkaa liitettiin heidän kuolemaansa. Heidät puettiin eläinten nahkoihin ja koirat repivät heidät kuoliaksi, tai heitä naulittiin risteille, tai tuomittiin liekkeihin ja poltettaviksi, valaisemaan iltoja kun päivänvalo oli väistynyt."

sunnuntai 30. syyskuuta 2007

Jaakobista Daavidin poikaan

Suuren kertomuksen päälinjojen hahmottelu jatkukoon. Edellinen tämän teeman postaus käsitteli Aabrahamia. Hänen poikansa Iisak ja edelleen tämän poika Jaakob saivat saman merkittävän merkillisen lupauksen kuin Aabrahamkin:
"Sinun jälkeläistesi paljous on oleva kuin maan tomu, ja sinä leviät länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään, ja sinussa ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä." (1)
Jaakob siunaa jokaisen poikansa. 12 veljeksen ja sukukunnan joukosta Juuda saa kuulla kummia:
Juuda, veljesi ylistävät sinua. Sinun kätesi on iskevä vihollistasi niskaan, sinun isäsi pojat kumartavat sinua. Juuda, sinä nuori leijona, saaliilta olet noussut, poikani. .. Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat. Viiniköynnökseen hän sitoo aasinsa, jaloon köynnökseen aasinsa varsan. Hän pesee viinissä vaatteensa, rypäleiden veressä pukunsa. (2)
Ei Juuda ollut veljessarjansa vanhin eikä lie nohevinkaan. Jälleen kuitenkin Jumalan valinnan kautta lupaus etenee. Tämän siunauksen vuoksi Messiasta odotettiin nimenomaan Juudan suvusta. Kun myöhemmin koitti kuninkaiden aika, hyvin aloittaneen mutta sittemmin mokanneen Saulin tilalle voideltiin kuninkaaksi mies - Juudan suvusta. Pappistuomari Samuel sai käskyn:
"Minä lähetän sinut betlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen poikiensa joukosta olen valinnut mieleni mukaisen kuninkaan." (3)
Iisain pojista nuorimmainen lampaita paimentamassa ollut Daavid sai voitelun. Raamattu kertoo, että "Herran henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä päivästä alkaen."

Moninaisten vaiheiden jälkeen Daavidin tultua kuninkaaksi hän saa lupauksen, joka pitää sisällään jotain enemmän kuin tavallinen kuninkuus. Hän halusi rakentaa, Jumalalle temppelin, huoneen, mutta Jumala ilmoitti itse vahvistavansa Daavidin huoneen:
"Ja Herra ilmoittaa sinulle, että Herra on tekevä sinulle huoneen. Kun sinun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lepäät isiesi tykönä, korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka lähtee sinun ruumiistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa. Hän on rakentava huoneen minun nimelleni, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi. Minä olen oleva hänen isänsä ja hän minun poikani, niin että, jos hän tekee väärin, minä rankaisen häntä ihmisvitsalla ja niinkuin ihmislapsia lyödään; mutta minun armoni ei poistu hänestä, niinkuin minä poistin sen Saulista, jonka minä poistin sinun tieltäsi. Ja sinun sukusi ja kuninkuutesi pysyvät sinun edessäsi iäti, ja sinun valtaistuimesi on oleva iäti vahva." (4)
Messias oli oleva Daavidin poika, minkä tiesivät muutkin VT:n profeetat. Jesaja ennusti hänestä:
Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. (5)
Profeetta Miikan mukaan Juudasta, ja nimenomaan Betlehemistä oli tulossa se, joka on oleva Israelin hallitsija, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista. (6) Daavidin pojan harteille kasattiin monenlaista odotusta, eikä kenestä tahansa ollut moista täyttämään.

Daavidin poika, Salomo kyllä rakensi temppelin Jumalalle, mutta se temppeli hävitettiin ja hänen kuninkuutensa ei kestänyt aikaansa kauemmin.

Vielä oli kuitenkin tulossa Daavidin poika - Juudan suvusta, Betlehemistä (7). Häntä Daavidkin kutsui Herrakseen (8). Se sama, joka on läsnä Raamatun ensimmäisessä sanassa, sama joka oli murskaava käärmeen pään, ja joka on Aabrahamin siemenenä siunaus kaikille kansoille.


"Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" (9)





1 Lupaus Iisakille 1.Moos.26:4 ja Jaakobille 1.Moos.28:14
2 1.Moos.49:8-11
3 1.Sam.16:1
4 2.Moos.7:11-16
5 Jes.9:5,6
6 Miika 5:2
7 Luuk.2:4
8 Ps.110:1 vrt. Mark.12:35-37
9 Matt. 16:15

perjantai 28. syyskuuta 2007

Koraani, Muhammad ja naiset

Johdanto täällä.

Kuvittelisin, että islam-aiheiset postaukseni tässä vaiheessa alkavat pikkuhiljaa lähestyä loppuaan. Katson kuitenkin, että vielä on otettava esille islam ja naiset. Onhan naisten asema islamissa yksi suosituista kestopuheenaiheista. Erilaisia näkemyksiä asiasta löytyy internetistä helposti. Vastoin länsimaalaisten odotuksia moni musliminainen vakuuttaa onnellisuuttaan. Olen itsekin keskustellut suomalaisen islamiin kääntyneen naisen kanssa, joka oli naimisissa muslimimiehen kanssa ja haaveili muutosta silloin vielä Talebanien hallitsemaan Afganistaniin. Toisaalta varmasti on monia, joiden sorto ja tyytymättömyys ei ikinä kantaudu korviimme.

Oma tarkoitukseni ei varsinaisesti ole esittää puheenvuoroa puolesta tai vastaan. Aion ottaa esille muutamia sellaisia asioita, joista muuten harvemmin kuulee. Koraanin suomennokset Jaakko Hämeen-Anttila. Johtopäätökset jätän lukijalle.

Eräässä aikaisemmassa viestissä tuli esille se, että muslimimiehillä saa olla Koraanin mukaan useampia vaimoja. Jakeen 4:3 perusteella useat muslimit tulkitsevat vaimojen maksimimääräksi neljä:
Jos pelkäätte, ettette kykene olemaan oikeudenmukaisia orvoille, ottakaa niin monta vaimoa kuin haluatte, kaksi, kolme tai neljä, mutta jos pelkäätte, ettette osaa olla tasapuolisia vaimoillemnne, ottakaa vain yksi vaimo tai orjattarianne. Näin te pysytte parhaiten kaikalla tiellä.
Muita avioliittoon ja orjattariin liittyviä kohtia:
2:223
Vaimonne ovat teidän peltonne. Käykää pelloillanne, milloin tahdotte. Tehkää etukäteen hyviä tekoja tässä maailmassa, pelätkää Jumalaa ja tietäkää, että te kohtaa Hänet. Julista ilosanomaa uskoville.
23:1-6
Hyvä on uskovien osa, niiden jotka ovat rukouksessaan nöyriä ja kääntyvät pois tyhjistä puheista, pitävät huolen almuistaan ja varjelevat siveyttään muilta kuin puolisoiltaan tai orjatytöiltä; näiden takia heitä ei sovi moittia.
70:30
Heitä ei kuitenkaan moitita siitä, mitä he tekevät puolisoittensa ja orjattariensa kanssa
24:33
Ne joilla ei ole varaa mennä naimisiin, pitäytykööt, kunnes Jumala tekee heidät rikkaiksi vauraudestaan. Jos orjanne haluavat vapautuskirjan, kirjoittakaa sellainen heille, jos teillä on hyvä käsitys heistä. Antakaa heille myös sitä Jumalan omaisuutta, jota Hän on antanut teille. Älkää pakottako orjattarianne olemaan ilotyttöinä tavoitellaksenne maallista omaisuutta, jos he tahtovat pysyä siveinä. Joka pakottaa heitä, tietäköön, että Jumala on tämänkin jälkeen Anteeksiantava, Armelias. (1)
65:4 (avioerojen määräajoista puhuttaessa)
Teidän vaimonne määräaika, jos hän on lakannut odottamasta kuukautisiaan tai jos hänellä ei vielä ole ollut kuukautisia, on kolme kuukautta, jos te epäilette, että hän saattaisi olla raskaana. Raskaana olevan määräaika on se, että hän synnyttää. Jumala järjestää käskystään helpotuksen sille, joka pelkää Häntä.

Viimeeksi mainittu puhuu avioeroista ja niihin liittyvistä määräajoista. Jaakko Hämeen-Anttilan Koraanin selitysteos selittää tätä jaetta (2):
Jae määrittelee niden vaimojen määräajan, jotka eivät ole vielä tai enää hedelmällisessä iässä. Huomattakoon, että Koraani ei vaadi tytön olevan vielä murrosiässä avioliiton solmimisen ja konsummaation (täytäntöönpanon) aikaan. Perimätiedon mukaan Profeetan lempivaimo A'isha oli 9-vuotias siirtyessään miehensä taloon.
Laaja islamilainen perimätieto todellakin vahvistaa tämän (3). Ns. kihloihin mentiin A'ishan ollessa 6-vuotias ja tuo täytäntöönpano tapahtui A'ishan ollessa 9-vuotias ja Muhammadin n. 54-vuotias. Minulle tätä on puolusteltu ja perusteltu sillä, että A'isha oli kuulemma ikäisekseen varsin kypsä ja että Muhammadilla oli myös vanhempia vaimoja. Lisäksi on huomautettu, ettei Muhammadin aikalaisten tiedetä paheksuneen liittoa. Olen huomannut, että ainakin osaa suomalaisistakin muslimeista nämä selitykset tyydyttävät.

Itse en kuitenkaan pääse mihinkään siitä, että minua tämä häiritsee; sekä Koraani - Jumalan muuttumaton sana niin kuin uskotaan - että sunna eli Muhammadin elämäntapa molemmat hyväksyvät avioliiton hädintuskin murrosiän saavuttaneen tytön kanssa. Muistissa lienee myös edellisestä postauksesta (ks. toinen tapaus) se, kuinka Muhammad salli joukoilleen naispuolisten sotavankien hyväksikäytön.


Jälleen kirkkaaksi kontrastiksi nousee Jeesuksen elämä ja opetus (Mark.9:42):
Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen.
Siinä missä islamilainen oikeus olisi ilmeisesti suomalaisen islamoppaankin mukaan langettanut aviorikoksesta kuolemanrangaistuksen, Jeesuksen toiminta oli varsin toisenlaista. Joukko kirjanoppineita ja fariseuksia toi Jeesuksen luokse naisen, joka oli jäänyt kiinni itse teosta. Johannes raportoi Jeesuksen lausumat kuuluisat sanat, ja sitä seuranneet tapahtumat:
"Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä"

Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan. Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään. Ja kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, sanoi hän hänelle: "Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?" Hän vastasi: "Herra, ei kukaan." Niin Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee."
Laajemmin Uuden testamentin opetuksen naisista voi tutustua esim. "itseään syrjivien" naisteologien sivulla. ;)





1
Joissakin, etenkin englanninkielisissä käännöksissä, on hakasuluissa sanoja selittämässä, että Jumala on armollinen näille pakotetuille orjattarille. Se, että sanat ovat suluissa, osoittaa ettei näitä sanoja ole arabiankielisessä Koraanissa, ja siten Hämeen-Anttilan käännös on ilmeisesti kuitenkin tarkempi. Jättäähän sekin - ilmeisesti alkutekstin tavoin - auki sen, kenelle Jumala on armollinen ja anteeksiantava.
2
Jaakko Hämeen-Anttila, Koraanin selitysteos s.183
3 Ks. mm. Sahih Al-Bukhari
V(olume) 5, B(ook) 58, N(umber) 234, V5 B58 N236, V9 B87 N140, V7 B62 N64, Sahih Muslim B 008 N 3309, B 008 N 3311

lauantai 15. syyskuuta 2007

Raamatun ensimmäinen sana

Minulla oli etuoikeus osallistua Raamatun punainen lanka -luennoille. Leif Nummelan ja Henrik Perretin johdolla kävimme Raamatun läpi kahdessa päivässä, etsien erityisesti sen ns. punaista lankaa. On ihmeellistä, että vaikka Raamatussa olevia kirjoja on monta, vaikka niiden kirjottamiseen on osallistunut monta ihmistä ja vaikka ne on syntyneet useiden sukupolvien aikana, ns. punainen lanka kulkee läpi koko Raamatun.

Raamatun ensimmäisen kirjan ensimmäisen luvun ensimmäisen jakeen ensimmäinen sana antaa vinkin tulevasta. Häh? Katsotaanpa... jep: "Alussa loi Jumala taivaan ja maan...", 1.Moos.1:1. Tuo sana alussa on hepreaksi be-reshit. Be on kuin prepositio ja vastaa suomen rakenteita -ssa, jonkun kautta, johonkin. Sanan jälkiosa reshit tarkoittaa alkua, esikoista, päätä. Niinpä mahdollinen käännös olisi myös: "Esikoisessaan loi Jumala taivaan ja maan...".

Katsotaanpas...

-ssa, jonkun kautta, johonkin
.
Alku, esikoinen, pää.

Paavali kirjoittaa kirjeessään kolossalaisille (1:16-18)
Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa. Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.
Paavali, fariseuksen koulutuksen saanut, myöhemmin vainoamansa Messian kohtaama ja valitsema on nähtävästi tuntenut kirjoitukset hyvin. Jeesus Kristus todella on ensimmäinen kaikessa. Hän löytyy jopa Raamatun ensimmäisen kirjan ensimmäisen luvun ensimmäisen jakeen ensimmäisestä sanasta.

Wow.

torstai 6. syyskuuta 2007

Who do you say Jesus is?

There are many kind of claims about Jesus Christ. Some say he never existed, some say he was a great teacher or some kind of prophet. C.S.Lewis, former atheist, pointed out that not any kind of wise teacher or prophet would say such things about oneself as Jesus did. That's why the options we really have are the following: he must have been a lunatic or a devil from Hell... or then... well yeah, the third option is that he was and is exactly what he claimed to be.

So then, what is that he said about himself? Among other thing the following:
  • "I am the way, and the truth, and the life: no one comes to the Father, but through me" John.14:6
  • "I am the light of the world: he that follows me shall not walk in the darkness, but shall have the light of life." John.8:12
  • "I am the good shepherd: the good shepherd lays down his life for the sheep." John.10:11

Indeed. He's the guy you want to know. The Good News is that he wants to know you too! He showed that by laying down his life for you, so that you could have all your sins forgiven and live in Heaven forever.

The One True God, the Creator of this world - and your very self as well - has already made the initiative. He sent you a text message and stepped down to fulfill and confirm it. The Word of God walked among us. Because of our sin we are reluctant to see this, but the people who spend time with him can come to but one conclusion; we come to confess like the famous skeptic Thomas: "My Lord and my God" John 20:28

Now the fourfold record of Jesus's life and teachings is waiting for you to read it. Get to know the most crucial person of the whole history. Through him you can finally come to know the God who loves you so much just the way you are - the God who is love.

sunnuntai 2. syyskuuta 2007

Barnabaan evankeliumi ja islam

Tuli aikaisemmin luvatuksi kirjoittaa joskus lisää islamista. Pistetäänpä siis kirjoittaen.

Suomalainen islamilainen sivusto, www.islamopas.com, pitää sivuillaan esillä Muhammad Ata ur-Rahimin kirjoittamaa kirjaa Jeesus, Jumalan profeetta. Hän asettaa sanansa vakuuttavan kuuloisesti. Esipuheessaan hän kertoo kirjastaan: "Tämä teos on 30 vuotta kestäneiden tutkimusten tulos". Kirjan kolmas luku kertoo Barnabaan evankeliumista .

Rahim aloittaa: "Barnabaan evankeliumi on ainoa tiettävästi jäljelle jäänyt Jeesuksen opetuslapsen kirjoittama evankeliumi." Hieman myöhemmin hän jatkaa "Aleksandrian kirkoissa Barnabaan evankeliumi tunnustettiin kanoniseksi evankeliumiksi aina vuoteen 325 j.Kr. saakka. Tiedetään myös, että sitä levitettiin Jeesuksen syntymän jälkeisillä 1. ja 2. vuosisadalla Iranuksen (130 - 200 j.Kr.) kirjoitusten mukana. Iranus oli kirjoittanut puolustaakseen Jumalan ykseyttä. Hän asettui myös vastustamaan Paavalia, jota hän syytti roomalaisten pakanauskonnon ja platonisen filosofian sulauttamisesta Jeesuksen alkuperäisiin opetuksiin. Hän käytti
lukuisia lainauksia Barnabaan evankeliumista näkemystensä tukena."

Rahim ei anna kirjallisuusviitteitä väitteidensä tueksi. Näin hän ei paljasta mihin kohtiin hän tarkalleen viittaa. Jo näistä lyhyistä viittauksista käy ilmi kirjoittajan suhtautuminen Barnabaan evankeliumiin. Hän pitää sitä ylivoimaisesti parhaana säilyneenä aikalaisen kirjoittamana tekstinä Jeesuksesta.

Mitä sanovat tutkijat? He, joukossa myös useita muslimitutkijoita, pitävät Barnabaan evankeliumia keskiaikaisena väärennöksenä. Siitä ei ole olemassa 1500-lukua vanhempia kappaleita. [ks. mm. wikipedia]. Samuel Green osoittaa vastineessaan Rahimin kirjoitukseen melko yksityiskohtaisesti, miksi Barnabaan evankeliumi on hänen mielestään keskiaikainen väärennös. Sitä, että Barnabaan evankeliumi on väärennös, puoltavat mm. monet siinä löytyvät asiavirheet: Jeesuksen kerrotaan purjehtineen sisämaan kaupunkiin ja sanotaan syntyneen Pontius Pilatuksen aikana (26jKr.!). Silminnäkijä, tai edes lähimainkaan paikallinen aikalainen ei tekisi sellaisia virheitä kuin Barnabaan evankeliumin kirjoittaja. Hän ei myöskään tuntunut olevan tietoinen siitä, että sana "kristus" on kreikankielinen käännös sanasta "voideltua" tarkoittavasta sanasta "messias".

Niinpä minulle jääkin epäselväksi, mitä islamoppaan esilläpitämän kirjan kirjoittaja Rahim on tehnyt ne 30 vuotta, joista hän kirjansa kiittelevässä esipuheessa mainitsee. Hänen tietämyksensä joutuu erittäin kyseenalaiseksi. Varjo lankeaa myös hänen tarkoitusperiensä ja keinojensa ylle - eikö 30:ssa vuodessa olisi voinut tarkistaa edes joidenkin tietojen paikkaansa pitävyyttä, vai oliko tarkoitus alunperinkin tehdä vain propagandaa?

Osaltaan tämä suomalainen islamopaskin on pitämässä huolta siitä, että muslimien tiedot kristinuskosta ja sen perusteista säilyvät tämäntasoisina ja värittyneinä. Niille, jotka totuutta janoavat, on Jeesuksen saarnaama todellinenkin Evankeliumi tarjolla. Jeesus vakuutti: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi." Joh.8:31,32

T o t u u s on tekevä teidät vapaiksi . . .



ps. ks. myös muut islam-aiheiset postaukset

maanantai 6. elokuuta 2007

Uskontokeskustelua yleisönosastolla

Savon Sanomien yleisönosastolla on jonkun aikaa käyty uskontokeskustelua. Pekka Ryhäsen sivuilla on tästä yhteenvetoa, joskin siitä puuttuu muutama viimeisin puheenvuoro. Keskusteluun on melko aktiivisesti osallistunut oululainen käsitetutkija, FT Yrjö Mikkonen, joka on aiemmissa viesteissään tunnustautunut baha'i -uskonnon kannattajaksi. Kirjoituksessaan 29.7.2007 hän kirjoitti mm. "Raamatussa ei löydy tekstiä kolminaisuusopista. Se luotiin kristinuskon teologiassa Jumalan, Jeesuksen ja Pyhän Hengen mystisen suhteen yksinkertaistamiseksi." Myöhemmin hän jatkaa: "Kolminaisuusoppi jakoi alkukristillisyyden kirkkokunniksi, ja kun Koraani yritti palauttaa alkuperäisen ykseysopin, islam hylättiin harhaoppina."

Vaikka hän kirjoituksessaan käsitteli muitakin asioita, katsoin näiden kohtien olevan sen verran selkeästi ristiriidassa todellisuuden kanssa, että kirjoitin vastineen. Vastineeni julkaistiin 5.8.2007.

Kolminaisuusoppi on raamatullinen

Käsitetutkija Yrjö Mikkosen puheenvuoro (SS 29.7.07) uskontokeskusteluun esittää kolminaisuusopin Raamatulle vieraana asiana. Raamatusta löytyy kohtia, jotka voivat saada ajattelemaan näin. DaVinci-koodimaiset spekuloinnit kristinuskon varhaisvaiheista ovat myös epäilemättä kiehtovia. Raamattua lukeva joutuu kuitenkin huomaamaan, että vaikka sanaa kolminaisuusoppi ei Raamatusta löydy, itse oppi sieltä kuitenkin löytyy. Suotakoon nyt maallikon jakaa viisaille muutama löytönsä.

Vanhassa testamentissa katsotaan vielä ikään kuin usvan läpi. Kuitenkin jo aivan alussa Jumalan Henki liikkui vetten päällä, kun Jumala teki luomistekonsa sanallaan. Profeetta Jesaja ennusti messias-lapsesta luku 9: ”Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina.” Edelleen Sakarja luvussa 12 kirjoittaa Jerusalemin asukkaiden katsovan Jahveen, jonka ovat lävistäneet. Häntä surraan kuin ainoaa poikaa ja valitetaan kuin esikoista.

Uuden testamentin myötä ymmärrämme selvemmin. Psalmi 102:n jakeet 26-28 puhuvat Jumalasta ja hänen luomisteoistaan. Heprealaiskirjeen kirjoittajan (1:10-12) mukaan nämä puhuvat kuitenkin Pojasta. Jeesuksen kerrotaan hyväksyneen epäilevän Tuomaksen uskontunnustuksen: ”Minun Herrani ja Jumalani” Joh.20:28. Tätä samaa julistavat Jeesuksen sanat itsensä ja Isän suhteesta Matt.11:27. Suoraa puhetta Jeesuksen jumaluudesta ovat myös mm. 1.Joh.5:20 ja Room.9:5. Hänen mukaansa häntä tulee myös kunnioittaa niin kuin Isää Joh.5:23.

Alkukristityt käsittivät myös Pyhän Hengen persoonaksi. Hän kerrotaan puhuneen omissa nimissään mm. "Erottakaa minulle Saul ja Barnabas siihen työhön..." Ap.t.13:2. 2.Kor.3:17 opettaa meille, että Herra on Henki. Kovin helposti myös unohdetaan alkukirkon uskontunnustus: Jeesus on Herra. Uusi testamentti viljelee yhtä ja samaa herra-sanaa ”kyrios” estoitta sekä Isästä että Jeesuksesta.

Kuitenkin Raamattu pysyy johdonmukaisena: Jumala on yksi (Room.3:30, 1.Kor.8:6, Gal. 3:20, Ef. 4:6, 1.Tim. 2:5, Jaak. 2:19). Jeesus itse käski kastaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, mikä myös ilmaisee ykseyden kauniisti Matt.28:19.

Tällainen Jeesus-kuva ei kuitenkaan sovi islamiin tai Baha’i-uskoon, eikä oikein sivistyneille perusvirtasillekaan. Uudelleen tulkinnalle on kova tarve, mutta se historian Jeesus, josta varhaisimmat dokumentit todistavat pistää napakasti kampoihin kaikille, jotka haluavat pitää häntä vain suurena profeettana tai sympaattisena humanistimarttyyrina.

maanantai 25. kesäkuuta 2007

Raamattu ja kolminaisuusoppi

Johan pomppas. Mistäs tälläinen postaus?

Olen tahollani keskustellut Jehovantodistajien ja toisaalta muslimien kanssa, joille - samoin kuin mormoneille - kolminaisuus on paitsi kummastus, myös kauhistus. Onhan se kummallista, mutta ... elämä on ;) . Kun puhutaan Jumalasta, on ihan normaalia asiat menevät käsityskykymme yli. Ei pelkästään kolminaisuus. Kuka kykenee järjellä selittämään kuinka Jumala (tai ateisti vastavaasti: maailmankaikkeus) on voinut olla ikuisesti olemassa (tai syntyä itsekseen ilman syytä)?

Kun tarkemmin tutkii, selkeät perusteet kolminaisuusopille Raamatussa on. Sikäli nämä mainitut ryhmät kaikki voivat jollain tavoin ymmärtää Raamattuun perustuvia argumentteja. Joten niihin lyhyesti käsiksi.

On näitä selkeitä uuden testamentin kohtia. Jeesus, Jumalan Sana on Jumala Joh.1. Kristus, ylistetty Jumala iankaikkisesti Room.9:5 Jeesus Kristus on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä 1.Joh.5:20 . On Tuomaksen uskontunnustus: "Minun Herrani ja Jumalani", johon Jeesuksen hyväksyvä vastaus Joh.20:28,29.

Vanha testamenttikin tietää mitä on tulossa. Jouluna usein luettu kohta kertoo, että seimen lapsi on Väkevä Jumala! "Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas." Jes.9:6 . Sak.12:10 Herramme, Jahve, kertoo kuinka Jerusalemissa ihmiset "katsovat minuun, jonka ovat lävistäneet".

Eikä tässä vielä suinkaan kaikki. Lisää näköaloja avautuu, kun verrataan VT:a ja UT:a. Ken haluaa, lukaiskoon Psalmin 102 erityisesti jakeet 25-27. Kenestä puhutaan? Eikö Luojasta, Kaikkivaltiaasta Jumalasta?

Kuitenkin Hepr.1:10-12 lainaa näitä samoja jakeita, ja kertoo, että ne puhuvatkin Pojasta. Myös Hepr.1:8,9 puhuvat Pojasta - nyt lainaten Psalmia 45. Ja niinkuin aikaisemmin jo oli jo esillä, Jeesus on Jumalan Sana, ja Sanan välityksellä luotiin kaikki Joh.1:3 . Alussahan (1.Moos.1) Jumalan Henki liikkui vetten päällä, ja Jumala sanoi: Tulkoon valkeus... Myös Kol.1:16 sanoo, että kaikki on luotu Jeesuksessa, hänen kauttansa ja häneen.

Myös Pyhä Henki on persoona. Hän puhuu itse, ja sanoo mm. "Erottakaa minulle Saul ja Barnabas siihen työhön..." Ap.t.13:2 2.Kor.3:17 opettaa meille, että Herra on Henki. Jeesus itse käski kastaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, mikä myös ilmaisee yhteyden kauniisti Matt.28:19 .

Kuitenkin: Jumala on yksi, ks. mm. Room.3:30 , 1.Kor.8:6 , Gal. 3:20, Ef. 4:6, 1. Tim. 2:5 ja Jaak. 2:19.

Uskon ihmeelliseen Jumalaan, joka on ilmoittanut itsensä meille näin. En väitä kaikkea ymmärtäväni, mutta siitä olen saanut vakuuttua, että kolminaisuusoppi on Raamatun opetus. Miksi todistellaan, että 1+1+1=3, kun 1x1x1=1? Tai ääretön + ääretön + ääretön = ääretön (eikä kolme ääretöntä).

Kiinnostuneet voivat lukaista asiasta myös Robin Vogslandin kirjoittaman kirjan.

tiistai 15. toukokuuta 2007

Elämän tarkoituksesta

Olen tuuminut, että meillä on tämä elämä aikaa selvitellä miksi olemme täällä. Kukaan ei tiedä kuinka paljon tuota elämää on enää jäljellä. Oletkos sinä, tätä lukemaan eksynyt surffailija, koskaan pohdiksellut mikä on elämäsi tarkoitus?

Minä ajattelin etsiä ja löytää sen, mikä on totta, ja sitten tehdä johtopäätökset tämän mukaan.

Minulle kävi niin, että maailmankaikkauden Luoja, tämän suuren näytelmän Kirjoittaja löysikin minut. "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan." (Jaak.4:5). Minut hän sai kiinni, ja on nyt sinunkin kannoillasi. Hän nimittäin "tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden." (1.Tim.2:4).

Tuntemaan totuuden? Mikä on totuus? Tämän maapallon pinnalla on kävellyt mies, joka sanoi olevansa totuus. Hän, Jeesus sanoi "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani." (Joh.14:6). Juuri tästä syystä Kaikkivaltias Jumala, Isä, tahtoo että tulisimme tuntemaan Jeesuksen.

Kuinka hänet voi tuntea, hänhän eli 2000 vuotta sitten? Silminnäkijäkertomukset hänen teoistaan ja sanoistaan voisivat olla kova sana. Se meillä on Raamatussa. Esim. Luukas kirjoittaa, että "sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita, olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen jotta oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu." (Luuk.1:2-4). Jeesuksen teloituksessa paikalla ollut Johannes kirjoittaa: "Se, joka tämän näki, on todistanut siitä, jotta tekin uskoisitte. Hänen todistuksensa on luotettava, ja hän tietää puhuvansa totta." (Joh.19:35). Narnia-sarjan kirjoittanut kirjallisuuden professori C.S. Lewis - entinen älykköateisti, josta tuli kristitty - sanoi tuntevansa myytit kuin omat taskunsa ja että Raamattu on kaikkea muuta kuin myytti.

Mitä Raamattu sitten opettaa? Siihen suosittelen tutustumaan itse, alkaen Uudesta testamentista, esim. Luukkaan tai Johanneksen evankeliumista. Kirjoitanpa kuitenkin lyhyesti tiivistelmän siitä minkä minä arvioin keskeisimmäksi.

Jumala loi maailman. Ihmiset, sinutkin, hän loi omaksi kuvakseen! Sitten katsoi kaikkea luomaansa ja totesi että se on sangen hyvää. (1.Moos.1:31).

Sitten ihminen lankesi syntiin ja turmeli Jumalan luomistyön. Hän, sinä ja minä, emme suostuneet sille paikalle, jonka Jumala oli meille tarkoittanut. (1.Moos.3). Siksi maailmassa on kärsimystä, siksi sinäkin olet joskus rauhaton, onneton ja epätoivoinen. Me olemme itse syypäitä tähän. Olemme kaikki tehneet syntiä ja siten Jumalan kirkkautta vailla. (Room.3:23). Emme voi mitenkään puolustaa itseämme. "Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja. -- Halveksitko sinä Jumalan suurta hyvyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä? Etkö ymmärrä, että Jumalan hyvyys johtaa sinut kääntymiseen? Mutta sinä olet kova etkä sisimmässäsi tahdo kääntyä." (Room.2:1-5) .

Jumala tuomitsee vääryyden, hänestä ei ole ok, että vahvempi sortaa heikompaa. Paha tulee saamaan palkkansa, me kaikki sen ansaitsemme, synnin palkan, joka on kuolema, kadotus, iankaikkinen ero Jumalasta. (Room.6:23).

Mutta, kuten sanottu, Jumala "tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat", siksi Jeesus tuli maailmaan. Hän otti tuon synnin palkan kantaakseen ja kuoli meidän puolestamme. "Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme" (Room.6:23), me saamme hänen "armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut meidät vapaiksi" (Room.3:24). "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. "(Room.8:1).

Raamattu kertoo myös, että koska Jeesus kuoli syyttömänä, kuolema ei voinut pitää häntä vallassaan ja hän nousi kuolleista. "Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta. Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan" (Ap.t.2:24).

Niinpä. Hän elää ja toimii vieläkin. Moni tuntee hänet - he kertovat siitä esimerkiksi täällä. Sinäkin voit tuntea tuon persoonista suurimman. Miksi enää pakenisit?