"Jos hän olisi tosi ystävä..."

Eilisessä lehdessä ollut sarjakuva stimuloi molempia harmaita aivosolujani.

Ihan kiva, että Kalle Kehvelin kaveri kävi vankeja katsomassa. Vaan eipä hänestä tainnut olla tosiystäväksi - ei kyennyt vapauttamaan ystäviään, eikä liioin ollut jakanut heidän kohtaloaan.

Tätä lukiessani huomasin mielessäni taas vetäneeni linkin maan ja taivaan välille. Mieleeni tuli nimittäin tämän maailmankaikkeuden Luoja ja se, miten Hän osoittautui tosi ystäväksi.

Nimittäin, telkeydyttyämme itse synnin vankilaan, Hän täytti tarinan kumpaisenkin vangin toivomuksen. Ensinnäkin Hän tuli itse ihmiseksi jakamaan kipumme ja kohtalomme ja kärsi omissa nahoissaan täällä synnin vankilassa. Toiseksi Hän "järjesti meidät ulos täältä", päästämällä meidät synnin kahleista aitoon vapauteen.

Näin ymmärrän evankeliumin, ilosanoman: Jeesus itse murtautunut tuonne vankityrmäämme ja avannut meille tien ulos. Hän tahtoo kantaa meidät ulos tuosta tyrmästä. Jeesus-fobiamme ja kieltävä vastaus Hänelle on kuin roikkumista omin käsin kiinni noissa tyrmän kaltereissa, ettei Jumala vain saisi kannettua meitä vapauteen.

Siksi tahtoisinkin sanoa: päästä jo, hyvä ihminen irti niistä kaltereista! Suostu pelastettavaksi, sillä saat olla vapaa Kristuksessa.




Ps.
Viime aikoina on ollut yllin kyllin puuhaa, joka on pitänyt minut poissa väsäämästä lisää blogitekstejä. Ehkä sitä jollakin viiveellä palaillaan hieman aktiivisempaankin kirjoitteluun...

Abortti, omatunto ja vaihtoehto

Abortti eli raskaudenkeskeytys on rankka toimenpide. Se on sitä äidille, joka joutuu ratkaisuaan pohtimaan ja elämään päätöksensä kanssa lopun elämäänsä. Mielestäni vielä rankempi se on pienelle ihmisen taimelle, jonka elämä päätetään alkuunsa äitinsä kohtuun. Edelleen, etenkin tästä jälkimmäisestä syystä johtuen, abortti on rankka toimenpide myös monelle sellaiselle lääkärille tai hoitajalle, joka joutuu sen määräämiseen tai suorittamiseen osallistumaan.

Lääkärin perusarvoista ensimmäisenä mainitaan elämän kunnioittaminen, toisena ihmisyyden ja ihmisarvon tunnustaminen. Syystäkin moni kokee sisimmässään tässä ristiriitaa periaatteiden ja vallitsevan käytännön välillä.

Kimmoke tähän tekstiin oli eilen silmiini osunut uutinen, jossa Päivi Räsänen kiinnitti huomion tähän epäkohtaan. Hänen mielestään aborttilainsäädäntö suojaa lähinnä niiden vakaumusta, jotka katsovat ihmisen elämän alkavan vasta lapsen syntyessä. Se johtaa hänen mielestään siihen, että aborttiin kielteisesti suhtautuvat joutuvat syrjinnän kohteeksi vakaumuksensa vuoksi.

Maailman lääkäriliiton ja Suomen lääkäriliiton näkemys (1) on, että lääkärillä tulisi olla oikeus kieltäytyä raskaudenkeskeytysten suorittamisesta.

Yhdyn Räsäsen ryhdikkääseen kannanottoon, että lainsäädäntöä pitäisi muuttaa:
Lääkäreillä ja muulla terveydenhuollon henkilöstöllä tulisi olla lakiin perustuva oikeus toimia omantuntonsa ja vakaumuksensa mukaisesti suhteessa raskaudenkeskeytyksiin.


Iloitsin myös toisesta, tämän päivän lehdessä (2) olleesta uutisesta. Kuopion NNKY aloittaa huomenna kriisiraskauspuhelimen. Vastaava on toiminut Tampereella, josta kerrotaan, että uusia yhteydenottoja on tullut viikoittain ympäri Suomea. Naiset ovat halunneet keskustella, kuinka he tekisivät esimerkiksi yllätysraskautensa tai parisuhdeongelmiensa kanssa. Jotkut ovat saattaneet painiskella abortin tuomassa syyllisydessä, häpeässä ja jossittelussa vuosikausia. Keskustelut ovat luottamuksellisia, ja niitä on myös mahdollista niin halutessaan jatkaa kasvokkain.
-Jaamme tukea ja tietoa siitä, mitä raskauden kanssa voisi tehdä. Osoitamme vaihtoehtoja sille, kuinka elämä voisi sujua eteenpäin. Olisi hyvä, että liian kevyin perustein tehdyiltä aborteilta vältyttäisiin, sanoo Kuopion NNKY:n yhteyshenkilö Marja-Terttu Lietola.

Kriisiraskauspuhelin Kuopiossa palvelee seuraavasti:

• numerossa 044-576 6670
• ma-pe klo 17-21
• normaali puheluhinta
• vastaajaan, tai tekstiviestillä voi myös jättää soittopyynnön
  
• lisätietoa www.ituprojekti.net
  

1 Lääkärin etiikka, s.63
2 Savon Sanomat sunnuntainan 14.10.2007, s.A9

Islam ja Jeesuksen ristinkuolema

Johdanto täällä.

Jo ennenkuin olin ehtinyt tutustua itse tarkemmin Koraaniin, olin toki pohtinut tuttua kysymystä, mikä uskonto on oikea. Tällöin ehkä selkein todiste islamia vastaan oli Jeesuksen ristinkuolema. Kyseessä on sen luokan historiallinen tosiasia, jota en ole kuullut liberaaleimpienkaan raamattukriitikoiden kyseenalaistavan.

Ainoat, jotka tämän Jeesuksen teloituskuoleman kiistävät, ovat muslimit. Tämä vastustus kumpuaa Koraanin jakeista 4:156-158 :

He eivät uskoneet vaan puhuivat Mariasta hirveitä valheita ja sanoivat: "Me tapoimme Messiaan, Jeesuksen, Marian pojan, Jumalan lähettilään" - mutta eivät he ristiinnaulinneet häntä. Heistä vain näytti siltä. Ne, jotka kiistelevät Jeesuksesta, eivät tiedä varmasti, eikä heillä ole tietoa hänestä, vaan he vain arvailevat. Eivät he häntä tappaneet, vaan Jumala korotti hänet luokseen. Jumala on Mahtava, Viisas.

Sinänsä muuten mielenkiintoista, että Koraanin mukaan Jeesus taitaa olla ainoa lähettiläs joka ei kuollut - jopa Muhammad kuoli. Mutta oikeasti: "eivät he ristiinnaulinneet häntä. Heistä vain näytti siltä". C'mon!

Tämän islamilaisen selityksen heikkoutta kuvaa se monimuotoisuus, kenen arvuutellaan kuolleen ristillä. Joidenkin islamilaisten kirjoittajien mukaan se oli joku Jeesuksen opetuslapsista. Tabari lainaa ibn Ishaqia, sanoen että ristille vaihdettiin mies nimeltä Sargus tai Sergius. Erään toiseen muslimikirjoittajan, Baidawin mukaan kyseessä oli juutalainen nimeltä Titanus. Ath-Tha-'labi taas sanoo, että juutalaisen nimi olikin Fal Tayanus. Edelleen, Wahb ibn Munabbah opettaa että ristille vaihdettiin juutalainen rabbi nimeltä Ashyu. Toisista kuulostaa hieman epäreilulta vaihtaa Jeesuksen tilalle ristille viaton mies, ja sanovat kavaltaja-Juudaksen joutuneen ristille. Onpa myös lahko, jonka mukaan Jeesus vain pyörtyi ja myöhemmin hautaan laitettuna elvytettiin.

Jeesus oli papiston, kirjanoppineiden ja kansan joukossa sen verran tunnettu, että he tuskin olisivat tyytyneet siihen, että väärä mies kituu ristillä. Henkihieveriin ruoskitun teloitettavan riittävän tarkka vartiointikin lienee käynyt roomalaisilta ammattisotilailta sangen helposti. Ristin äärellä oli myös Jeesuksen ja opetuslasten seurassa kulkeneita naisia, mukaan lukien Jeesuksen äiti Maria. Siellä kävi myös opetuslapsi Johannes. Hän kertoo, että ristin alla käytiin keskustelu:

"Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, sanoi hän äidillensä: "Vaimo, katso, poikasi!"
Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!" Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa." (1)

Kohta tämän jälkeen Jeesus kuoli. Jälleen on syytä muistaa, että paitsi Jeesuksen läheisiä, paikalla oli myös roomalaisia ammattisotilaita, jotka kyllä tunnistivat kuoleman, ja osasivat varmistua siitä. Johannes jatkaa:

"Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänet jo kuolleeksi, eivät he rikkoneet hänen luitaan, vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä. Ja joka sen näki, on sen todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta puhuvansa, että tekin uskoisitte." (2)

Eivätkö hänen vainoojansa ja teloittajansa olisi huomanneet petosta? Ja ennenkaikkea eivätkö Johannes, Jeesukselle rakkain opetuslapsi ja vielä enemmän, Jeesuksen äiti Maria tunne Jeesusta - rakasta opettajaansa ja poikaansa - vaikka saavat tilaisuuden keskustella tämän kanssa?

Kaikenlisäksi täysin Raamatun ulkopuolisetkin lähteet raportoivat samaa. Roomalainen historioitsija Tacitus kirjoitti ensimmäisen vuosisadan loppupuoliskolla:

"Päästäkseen [Rooman syttymissyyhyn liittyvästä, ks 15.39] huhusta eroon, Nero yritti vierittää syyn pois ja kidutti erästä lahkoa mitä hienostuneimmin tavoin. Tätä lahkoa vieroksuttiin sen jumalanpalvelustapojen vuoksi ja kansa kutsui heitä kristityiksi. Kristus, jonka mukaan heidät on nimetty, kärsi sen hirvittävimmän rangaistuksen Tiberiuksen hallintakauden aikaan erään prokuraattorimme, Pontius Pilatuksen käsissä." (3)

Historiallisten lähteiden yhtäpitävä todistus Jeesuksen kuolemasta on väistämättä ristiriidassa 600-luvulla kirjatun Muhammadin ilmoituksen kanssa. Koraani on ristiriidassa todellisuuden kanssa. Vaikka Jeesuksen ylösnousemusta epäilisikin, hänen ristinkuolemansa on historiallinen fakta.





1 Joh.19:26-27
2 Joh. 19:33-35
3 Tacitus, Annaalit 15, 44 joka muuten jatkaa kuvailemalla kristittyjen vainoja:

"Kaikki jotka myönsivät syyllisyytensä [=tunnustivat uskovansa Kristukseen] vangittiin, ja suuret määrät tuomittiin, ei niinkään kaupungin sytyttämisestä, vaan vihasta ihmiskuntaa kohtaan. Kaikenlaista pilkkaa liitettiin heidän kuolemaansa. Heidät puettiin eläinten nahkoihin ja koirat repivät heidät kuoliaksi, tai heitä naulittiin risteille, tai tuomittiin liekkeihin ja poltettaviksi, valaisemaan iltoja kun päivänvalo oli väistynyt."

Miksi näin monia postauksia islamista?

Yksi tämän päivän suosituista uskomuksista on, että kaikki uskonnot ovat pohjimmiltaan yksi ja sama. Väitetään, että kaikilla uskonnoilla on sama Jumala ja ne vain lähestyvät häntä hieman eri tavoin. Tätä uskonto-teemaa käsittelelin jo muinoin aikaisemminkin. Nämä postaukset ovat pureutumista tähän väitteeseen tarkemmin.

Kuluneen kesän aikana tulin lukeneeksi Koraanin sekä Jaakko Hämeen-Anttilan laatiman selitysteoksen sekä teoksen Johdatus Koraaniin. Näin islamin pyhän kirjan sisältö, historia ja taustat ovat tulleet jossain määrin tutuiksi.

Tämän johdosta sekä muslimien kanssa käymieni keskustelujen myötä olen tullut entistäkin vakuuttuneemmaksi siitä, että uskonnot eivät ole yksi ja sama. Ne opettavat Jumalasta perustavanlaatuisesti eri tavalla ja myös niiden perustukset ja perustelut ovat aivan erilaiset.

Mitä enemmän olen islamia tutkinut, sitä vähemmän uskottavalta tämä uskonto silmissäni näyttää. Islamin kristinuskoa vastaan nostamat perusteet ovat huteria ja usein jopa valheellisia. Vaikeita kysymyksiä seuraa vaikeneminen. Nämä kysymykset ovat lukemani ja käymieni keskustelujen myötä nyt pinnalla ja ajankohtaisia. Näitä kysymyksiä ja pohdiskeluja olen jakanut ja jakanen vastakin näissä islampostauksissa.

Tutkistelu jatkuu, ja milloin törmään johonkin asiaan josta on mielekästä kirjoittaa, lisään tänne materiaalia jos ehdin. Ehkä joskus tulevaisuudessa on epilogin ja yhteenvedon aika. Aion kuitenkin kirjoittaa muustakin, joten pelkkää islam-blogia tästä ei ole tulossa.

Myytti synnittömästä Muhammadista islamissa

Johdanto täällä.

Muslimien parissa on ymmärtääkseni levinnyt melko laajalle ajatus siitä, että Muhammad oli synnitön. Olen joskus koettanut kysyä heiltä mihin tämä ajatus perustuu, sillä Koraani ei käsittääkseni tätä opeta. Tämän näemme mm. seuraavista lainauksista:

40:55

Ole siis kärsivällinen, sillä Jumalan lupaus käy toteen. Pyydä syntejäsi anteeksi ja ylistä Herrasi kunniaa aamuin ja illoin.

47:19

Tiedä, ettei ole muuta jumalaa kuin yksi Jumala, ja pyydä anteeksi niin omia syntejäsi kuin uskovien miesten ja naistenkin syntejä. Kyllä Jumala tietää, missä te kuljette ja missä pidätte majaanne.

48:1-3

Me olemme antaneet sinulle selvän voiton, jotta tietäisit, että Jumala antaa sinulle sinun aiemmat ja myöhemmät syntisi anteeksi ja tekee armonsa sinua kohtaan täydelliseksi. Hän johdattaa sinut oikealle tielle ja antaa sinulle mahtavan avun.

Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan (Johdatus Koraaniin, s.63) sunnalainen teoria Muhammadin synnittömyydestä kehittyi vasta 900-luvulla.

Niin - olen tosiaan kysynyt mihin Muhammadin synnittömyys perustuu, ja miten se suhtautuu ylläoleviin Koraanin jakeisiin (tai esim. näihin väläyksiin perimätiedosta). Toistaiseksi en ole saanut vastausta.

Näyttää siltä, että kyseessä on jälleen yksi myytti.

Suunta

Elämä on matka. Määränpäästä on monia mielipiteitä, mutta eipä käyne kiistäminen, että matkalla ollaan.

Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mihin suuntaan matkaansa tekee, eikä vain mennä virran mukana.

Mihin uskon? Millaiset ovat arvoni?
Elänkö näiden arvojeni mukaan?
Olenko ymmärtänyt, että olen ainutlaatuinen ihminen, jolla on yksi ainoa, ainutlaatuinen elämä?

Muistanko, että ympärilläni olevat ihmiset ovat yhtä lailla ainutlaatuisia ja arvokkaita?
Ymmärränkö, että ratkaisuni vaikuttavat heidänkin elämäänsä?

Vastuu. Olet jo iso. Sinulla on vastuu valinnoistasi. Kanna se.

Monella, monella on suunta hukassa. Kartta pölyttyy, kompassineula pyörii. Elämän tärkein asia ei ole se minkä pitäisi olla.

Nou hätä. Joka etsii, se myös saa suunnan löytää.

Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.

Maria islamissa

Johdanto täällä.

Ainoa nainen, jonka Koraani mainitsee nimeltä on Maria. Nimi on arabiaksi varsinaisesti Marjam (1). Hänestä puhutaan varsin kunnioittavasti ja hänen roolinsa on verrattain suuri - ja sisältää ristiriitaisia piirteitä.

Nimi Maria esiintyy Koraanissa sangen usein johtuen siitä, että Jeesusta kutsutaan erittäin usein Marian pojaksi (2). Koraanin mukaan Maria todella on Jeesuksen äiti ja se korostaa Marian siveyttä ja opettaa Jeesuksen neitseestäsyntymistä (3).

Muut Marian sukulaisuussuhteet tekevät asiasta mielenkiintoisen. Hänethän esitellään Koraanissa paitsi Jeesuksen äitinä, myös Imranin tyttärenä ja Aaronin sisarena:

Imranin vaimo sanoi: "Herrani, minä vihin sinulle sen, mikä kohdussani kasvaa. Ota se vastaan minulta. Sinä ole Kuuleva, Tietävä." Kun hän synnytti, hän sanoi: "Herrani, olen synnyttänyt tytön" - mutta Jumala tiesi parhaiten, mitä hän oli synnyttänyt - "eivätkä poika ja tyttö ole samanlaisia. Olen antanut lapselle nimeksi Maria, ja anon Sinulta turvaa hänelle ja hänen jälkeläisilleen kirottua Saatanaa vastaan". (4)

[Jumala on esittänyt vertauksen Faraon vaimosta... ja] Samoin Mariasta, Imranin tyttärestä, joka oli siveä ja johon puhalsimme henkemme niin että hän uskoi Herransa sanoihin ja Hänen kirjoihinsa. Hän oli tosiaan nöyrä. (5)

Hän palasi kansansa luo kantaen lasta sylissään, ja he sanoivat: "Maria, olet tehnyt ennenkuulumattoman teon- Aaronin sisar, ei isäsi ollut paha mies eikä äitisi tehnyt huorin." (6)

Aivan samoin, kuin Koraani puhuu vain yhdestä Mariasta, se mainitsee samoin vain yhden Aaronin - Mooseksen veljen (7). Maria, eli Marjam, siis esitellään tämän Aaronin sisarena.


Raamatussa yli tuhat vuotta Koraania vanhempi Vanha testamentti puhuu myös Aaronin sisaresta:

Naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti käteensä rummun, ja kaikki naiset seurasivat häntä tanssien ja rumpua lyöden. (8)

Mooseksella ja Aaronilla on Raamatun mukaan Mirjam -niminen sisko. Heistä puhutaan yhdessä (9). Sisaruskolmikon isä on Raamatun mukaan Amram (10).

Raamatussa Mirjam, Amramin tytär ja Aaronin sisar (myös Mooseksen).
Koraanissa Marjam, Imranin tytär ja Aaronin sisar (myös Mooseksen).

Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan Imran vastaakin Raamatun Amramia, ja Koraanin Maria eli Marjam vastaa sekä Uuden testamentin Mariaa että Vanhan testamentin Mirjamia (11). Ero kirjoitusasussakin on looginen; vastaavasti Raamatun nimen Aabraham arabialainen kirjoitusmuoto on Ibrahim. Näyttääkin siis siltä, että Koraanissa on sekoitettu kaksi naista Maria ja Mirjam, joiden välillä ehti kulua useita satoja vuosia.

Tälle ristiriitaisuudelle on tarjottu muutamia selityksiä, kuten että kysymyksessä olisikin joku toinen Aaron tai että titteli Aaronin sisar ja Imranin tytär olisivat vertauskuvallisia. Se, että kysymys on kirjaimellisesti Imranin tyttärestä käy kuitenkin hyvin selväksi tämän postauksen ensimmäisestä Koraani-lainauksesta: Imranin vaimo puhuu omassa kohdussaan kasvavasta lapsesta, jonka sitten nimeää Mariaksi. Sopiikin siis tarkkaan arvioida näiden ristiriidalle tarjottujen selitysten uskottavuus. Suomen johtavan islamtutkijan Jaakko Hämeen-Anttilan arvio näkyy ylläolevassa kappaleessa.

Enpä minäkään voi muuta kuin yhtyä tähän: hehän ovat kuin kaksi Marjaa, ja ovatpa tainneet Koraanissa mennä sekaisin.




1 Jaakko Hämeen-Anttila, Koraanin selitysteos (1997) s. 34; vastaavasti englanninkielisen Al-Hilali -Khan Koraanikäännöksen alaviite jakeeseen 3:36 : Maryam
2 Mm. 2:87, 4:157, 5:17, 9:31, 19:34 ja monet monet muut kohdat
3 19:16-34
4 3:35,36
5 66:12
6 19:27,28
7 Mooseksen ja Aaronin veljeys: mm. 7:142, 19:53, 20:30, 23:45, 28:34
8 2.Moos.15:20
9 Mm. 4.Moos.12
10 4.Moos 26:59 ja 2.Moos.6:20
11 Jaakko Hämeen-Anttila, Koraanin selitysteos (1997) s. 34 sekä Johdatus Koraaniin s.156

Jaakobista Daavidin poikaan

Suuren kertomuksen päälinjojen hahmottelu jatkukoon. Edellinen tämän teeman postaus käsitteli Aabrahamia. Hänen poikansa Iisak ja edelleen tämän poika Jaakob saivat saman merkittävän merkillisen lupauksen kuin Aabrahamkin:

"Sinun jälkeläistesi paljous on oleva kuin maan tomu, ja sinä leviät länteen ja itään, pohjoiseen ja etelään, ja sinussa ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä." (1)

Jaakob siunaa jokaisen poikansa. 12 veljeksen ja sukukunnan joukosta Juuda saa kuulla kummia:

Juuda, veljesi ylistävät sinua. Sinun kätesi on iskevä vihollistasi niskaan, sinun isäsi pojat kumartavat sinua. Juuda, sinä nuori leijona, saaliilta olet noussut, poikani. .. Ei siirry valtikka pois Juudalta, ei käskijän sauva hänen suvultaan. Hänen heimostaan on tuleva se, jolla on valta, häntä kansat tottelevat. Viiniköynnökseen hän sitoo aasinsa, jaloon köynnökseen aasinsa varsan. Hän pesee viinissä vaatteensa, rypäleiden veressä pukunsa. (2)

Ei Juuda ollut veljessarjansa vanhin eikä lie nohevinkaan. Jälleen kuitenkin Jumalan valinnan kautta lupaus etenee. Tämän siunauksen vuoksi Messiasta odotettiin nimenomaan Juudan suvusta. Kun myöhemmin koitti kuninkaiden aika, hyvin aloittaneen mutta sittemmin mokanneen Saulin tilalle voideltiin kuninkaaksi mies - Juudan suvusta. Pappistuomari Samuel sai käskyn:

"Minä lähetän sinut betlehemiläisen Iisain luo, sillä hänen poikiensa joukosta olen valinnut mieleni mukaisen kuninkaan." (3)

Iisain pojista nuorimmainen lampaita paimentamassa ollut Daavid sai voitelun. Raamattu kertoo, että "Herran henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä päivästä alkaen."

Moninaisten vaiheiden jälkeen Daavidin tultua kuninkaaksi hän saa lupauksen, joka pitää sisällään jotain enemmän kuin tavallinen kuninkuus. Hän halusi rakentaa, Jumalalle temppelin, huoneen, mutta Jumala ilmoitti itse vahvistavansa Daavidin huoneen:

"Ja Herra ilmoittaa sinulle, että Herra on tekevä sinulle huoneen. Kun sinun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lepäät isiesi tykönä, korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka lähtee sinun ruumiistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa. Hän on rakentava huoneen minun nimelleni, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi. Minä olen oleva hänen isänsä ja hän minun poikani, niin että, jos hän tekee väärin, minä rankaisen häntä ihmisvitsalla ja niinkuin ihmislapsia lyödään; mutta minun armoni ei poistu hänestä, niinkuin minä poistin sen Saulista, jonka minä poistin sinun tieltäsi. Ja sinun sukusi ja kuninkuutesi pysyvät sinun edessäsi iäti, ja sinun valtaistuimesi on oleva iäti vahva." (4)

Messias oli oleva Daavidin poika, minkä tiesivät muutkin VT:n profeetat. Jesaja ennusti hänestä:

Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. (5)

Profeetta Miikan mukaan Juudasta, ja nimenomaan Betlehemistä oli tulossa se, joka on oleva Israelin hallitsija, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista. (6) Daavidin pojan harteille kasattiin monenlaista odotusta, eikä kenestä tahansa ollut moista täyttämään.

Daavidin poika, Salomo kyllä rakensi temppelin Jumalalle, mutta se temppeli hävitettiin ja hänen kuninkuutensa ei kestänyt aikaansa kauemmin.

Vielä oli kuitenkin tulossa Daavidin poika - Juudan suvusta, Betlehemistä (7). Häntä Daavidkin kutsui Herrakseen (8). Se sama, joka on läsnä Raamatun ensimmäisessä sanassa, sama joka oli murskaava käärmeen pään, ja joka on Aabrahamin siemenenä siunaus kaikille kansoille.


"Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" (9)





1 Lupaus Iisakille 1.Moos.26:4 ja Jaakobille 1.Moos.28:14
2 1.Moos.49:8-11
3 1.Sam.16:1
4 2.Moos.7:11-16
5 Jes.9:5,6
6 Miika 5:2
7 Luuk.2:4
8 Ps.110:1 vrt. Mark.12:35-37
9 Matt. 16:15

MitäMitäMitäMitä? Mistä löytyy mitä?

Blogi on vanhentunut jo sen verran, että lienee aika tehdä jonkin sortin hakemisto itselleenkin muistutukseksi siitä, mitä kaikkea sitä onkaan tullut pohdiskeltua. Tämä ei välttämättä ole aina ajan tasalla, joten uusimmat tekstit löytyvät tietysti heti pääsivulta, ja lisäksi blogiarkiston ja avainsanojen kautta pääsee sekalaisella menestyksellä eri teksteihin kiinni.

Tähän mennessä olen kerinnyt pohdiskella syntyjä syviä noin niinkuin yleensä; elämäntarkoitusta, Jumalan olemassaoloa, moraalia, kärsimystä:

• Elämän tarkoituksesta
• Jos Jumalaa ei ole, mikä on ihminen?
• Ihmisarvosta ja etiikasta
• Lisää ihmisarvosta ja etiikasta
• Olemassaolosta
• Kärsimyksen ongelmasta
• Uskonnoista

Uskonto-teemaan olen pureutunut islamin osalta hiukan syvällisemminkin.

• Pohdintoja islamista kertoo tähän syitä ja toimii johdantona seuraaville teksteille
• Onko Koraani täysin muuttumaton?
• Koraanin kokoamisesta
• Myytti lukutaidottomasta Muhammadista
• Koraanin sanoman kehittymisestä
• Profeetan pimeä puoli
• Koraani, Muhammad ja naiset
• Maria islamissa
• Myytti synnittömästä Muhammadista islamissa
• Islam ja Jeesuksen ristinkuolema
  
• Miksi näin monia postauksia islamista?
  
• Barnabaan evankeliumi ja islam

Näistä viimeisin, Barnabaan evankeliumia käsittelevä teksti sivuaakin Raamatun luotettavuutta. Sitä olen pohdiskellut mm. seuraavissa:

• Lähteiden luotettavuudesta
• Myytti UT:n muuntelusta

Raamatun suureen kertomukseen ja sanomaan liittyviä ovat mm. seuraavat:

• Raamatun ensimmäinen sana
• Lankeemus ja lupaus
• Patriarkka Abraham
• Jaakobista Daavidin poikaan

• Raamattu ja kolminaisuusoppi
• Uskontokeskustelua yleisönosastolla

Ai niin - oli minulla tosiaan kysyttävääkin

• Pakenetko?
• Who do you say Jesus is?

• Kannattaa(ko) tupakoida!

Huumorin tapaista saattaa löytää seuraavista

• Suuri sandaalinnauhateoria
• Hengellinen näkökulma STOP-merkkiin

Jokunen kuvakin on joukkoon eksynyt, runokin, ja muuta sekalaista maailmanmenon ihmettelyä:

• Väliltä taivaan ja maan... (helmiäspilvi)
• Juhannus

• Erkki Lemisen runo

• Satunnainen havainto

Koraani, Muhammad ja naiset

Johdanto täällä.

Kuvittelisin, että islam-aiheiset postaukseni tässä vaiheessa alkavat pikkuhiljaa lähestyä loppuaan. Katson kuitenkin, että vielä on otettava esille islam ja naiset. Onhan naisten asema islamissa yksi suosituista kestopuheenaiheista. Erilaisia näkemyksiä asiasta löytyy internetistä helposti. Vastoin länsimaalaisten odotuksia moni musliminainen vakuuttaa onnellisuuttaan. Olen itsekin keskustellut suomalaisen islamiin kääntyneen naisen kanssa, joka oli naimisissa muslimimiehen kanssa ja haaveili muutosta silloin vielä Talebanien hallitsemaan Afganistaniin. Toisaalta varmasti on monia, joiden sorto ja tyytymättömyys ei ikinä kantaudu korviimme.

Oma tarkoitukseni ei varsinaisesti ole esittää puheenvuoroa puolesta tai vastaan. Aion ottaa esille muutamia sellaisia asioita, joista muuten harvemmin kuulee. Koraanin suomennokset Jaakko Hämeen-Anttila. Johtopäätökset jätän lukijalle.

Eräässä aikaisemmassa viestissä tuli esille se, että muslimimiehillä saa olla Koraanin mukaan useampia vaimoja. Jakeen 4:3 perusteella useat muslimit tulkitsevat vaimojen maksimimääräksi neljä:

Jos pelkäätte, ettette kykene olemaan oikeudenmukaisia orvoille, ottakaa niin monta vaimoa kuin haluatte, kaksi, kolme tai neljä, mutta jos pelkäätte, ettette osaa olla tasapuolisia vaimoillemnne, ottakaa vain yksi vaimo tai orjattarianne. Näin te pysytte parhaiten kaikalla tiellä.

Muita avioliittoon ja orjattariin liittyviä kohtia:
2:223

Vaimonne ovat teidän peltonne. Käykää pelloillanne, milloin tahdotte. Tehkää etukäteen hyviä tekoja tässä maailmassa, pelätkää Jumalaa ja tietäkää, että te kohtaa Hänet. Julista ilosanomaa uskoville.

23:1-6

Hyvä on uskovien osa, niiden jotka ovat rukouksessaan nöyriä ja kääntyvät pois tyhjistä puheista, pitävät huolen almuistaan ja varjelevat siveyttään muilta kuin puolisoiltaan tai orjatytöiltä; näiden takia heitä ei sovi moittia.

70:30

Heitä ei kuitenkaan moitita siitä, mitä he tekevät puolisoittensa ja orjattariensa kanssa

24:33

Ne joilla ei ole varaa mennä naimisiin, pitäytykööt, kunnes Jumala tekee heidät rikkaiksi vauraudestaan. Jos orjanne haluavat vapautuskirjan, kirjoittakaa sellainen heille, jos teillä on hyvä käsitys heistä. Antakaa heille myös sitä Jumalan omaisuutta, jota Hän on antanut teille. Älkää pakottako orjattarianne olemaan ilotyttöinä tavoitellaksenne maallista omaisuutta, jos he tahtovat pysyä siveinä. Joka pakottaa heitä, tietäköön, että Jumala on tämänkin jälkeen Anteeksiantava, Armelias. (1)

65:4 (avioerojen määräajoista puhuttaessa)

Teidän vaimonne määräaika, jos hän on lakannut odottamasta kuukautisiaan tai jos hänellä ei vielä ole ollut kuukautisia, on kolme kuukautta, jos te epäilette, että hän saattaisi olla raskaana. Raskaana olevan määräaika on se, että hän synnyttää. Jumala järjestää käskystään helpotuksen sille, joka pelkää Häntä.

Viimeeksi mainittu puhuu avioeroista ja niihin liittyvistä määräajoista. Jaakko Hämeen-Anttilan Koraanin selitysteos selittää tätä jaetta (2):

Jae määrittelee niden vaimojen määräajan, jotka eivät ole vielä tai enää hedelmällisessä iässä. Huomattakoon, että Koraani ei vaadi tytön olevan vielä murrosiässä avioliiton solmimisen ja konsummaation (täytäntöönpanon) aikaan. Perimätiedon mukaan Profeetan lempivaimo A'isha oli 9-vuotias siirtyessään miehensä taloon.

Laaja islamilainen perimätieto todellakin vahvistaa tämän (3). Ns. kihloihin mentiin A'ishan ollessa 6-vuotias ja tuo täytäntöönpano tapahtui A'ishan ollessa 9-vuotias ja Muhammadin n. 54-vuotias. Minulle tätä on puolusteltu ja perusteltu sillä, että A'isha oli kuulemma ikäisekseen varsin kypsä ja että Muhammadilla oli myös vanhempia vaimoja. Lisäksi on huomautettu, ettei Muhammadin aikalaisten tiedetä paheksuneen liittoa. Olen huomannut, että ainakin osaa suomalaisistakin muslimeista nämä selitykset tyydyttävät.

Itse en kuitenkaan pääse mihinkään siitä, että minua tämä häiritsee; sekä Koraani - Jumalan muuttumaton sana niin kuin uskotaan - että sunna eli Muhammadin elämäntapa molemmat hyväksyvät avioliiton hädintuskin murrosiän saavuttaneen tytön kanssa. Muistissa lienee myös edellisestä postauksesta (ks. toinen tapaus) se, kuinka Muhammad salli joukoilleen naispuolisten sotavankien hyväksikäytön.


Jälleen kirkkaaksi kontrastiksi nousee Jeesuksen elämä ja opetus (Mark.9:42):

Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen.

Siinä missä islamilainen oikeus olisi ilmeisesti suomalaisen islamoppaankin mukaan langettanut aviorikoksesta kuolemanrangaistuksen, Jeesuksen toiminta oli varsin toisenlaista. Joukko kirjanoppineita ja fariseuksia toi Jeesuksen luokse naisen, joka oli jäänyt kiinni itse teosta. Johannes raportoi Jeesuksen lausumat kuuluisat sanat, ja sitä seuranneet tapahtumat:

"Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä"

Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan. Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään. Ja kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, sanoi hän hänelle: "Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?" Hän vastasi: "Herra, ei kukaan." Niin Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee."

Laajemmin Uuden testamentin opetuksen naisista voi tutustua esim. "itseään syrjivien" naisteologien sivulla. ;)





1 Joissakin, etenkin englanninkielisissä käännöksissä, on hakasuluissa sanoja selittämässä, että Jumala on armollinen näille pakotetuille orjattarille. Se, että sanat ovat suluissa, osoittaa ettei näitä sanoja ole arabiankielisessä Koraanissa, ja siten Hämeen-Anttilan käännös on ilmeisesti kuitenkin tarkempi. Jättäähän sekin - ilmeisesti alkutekstin tavoin - auki sen, kenelle Jumala on armollinen ja anteeksiantava.
2 Jaakko Hämeen-Anttila, Koraanin selitysteos s.183
3 Ks. mm. Sahih Al-Bukhari V(olume) 5, B(ook) 58, N(umber) 234, V5 B58 N236, V9 B87 N140, V7 B62 N64, Sahih Muslim B 008 N 3309, B 008 N 3311

Profeetan pimeä puoli

Johdanto täällä.

Niinkuin johdannossa sanon, haluan kunnioittaa muslimeja ja heidän vakaumustaan huolimatta siitä, etten itse jaa heidän vakaumustaan ja ettei se mielestäni ole niin hyvin perusteltu, kuin kristinusko. Kun nyt otan puheeksi Muhammadin, haluan korostaa, ettei tarkoitukseni ole loukata muslimeja tai mustamaalata Muhammadia. Perinteiseen näkemykseen voi tutustua esimerkiksi wikipediassa ja varauksetta islamilaiseen näkemykseen esim. islamoppaan sivuilla.

Nämä eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Mekan köyhien profeetasta tuli myöhemmin valtiomies ja sotapäällikkö (1). Esitän tässä kolme sellaista tapausta, joita ei tavallisesti - kenties poliittisen korrektiuden vuoksi - oteta usein esille. Nojaan tässä islamilaisiin lähteisiin. Suomennokset ovat omiani englanninkielestä.

Ensimmäinen tapaus: rangaistus paimenen taposta ja kamelivarkaudesta kiittämättömille. Tästä raportoi luotettavimpana pidetty perimätiedon kerääjä, Buhkari (2)

Kahdeksan miehen ryhmä ‘Ukilin heimosta tuli Profeetan luokse ja sitten he huomasivat, ettei Medinan ilmanala ollut heille sopiva. Niinpä he sanoivat: ”Oi Allahin Lähettiläs! Anna meille hieman maitoa.” Allahin Lähettiläs sanoi, ”Ehdottaisin, että menette kamelilauman yhteyteen.” Niin he menivät ja joivat kamelien maitoa ja virtsaa (lääkkeeksi) kunnes tulivat terveiksi ja lihaviksi. Sitten he tappoivat paimenen ja ratsastivat pois kamelien kanssa, ja heistä tuli epäuskoisia oltuaan ensin muslimeita. Kun Profeetta kuuli tästä avunhuutajalta, hän lähetti miehiänsä ajamaan heitä takaa ja ennen kuin aurinko nousi korkealle, heidät tuotiin hänelle, ja hän leikkautti heidän kätensä ja jalkansa irti. Sitten hän käski kuumentaa naulat ja puhkaista niillä heidän silmänsä, ja heidät jätettiin Harraan (kiviseen maahan Medinassa). He pyysivät vettä, ja kukaan ei antanut heille vettä kunnes he olivat kuolleet.

Tätä olen kuullut muslimien selittävän, että pahat rikolliset saivat vain ansionsa mukaan. Kyllä minunkin oikeustajuni ymmärtää tässä tappajavarkaiden rankaisemisen ja jopa kuolemanrangaistuksen, mutta voinee miettiä, mentiinkö tässä hiukan liian pitkälle? He todellakin saavat rangaistuksen:

• Kädet ja
• jalat leikattiin irti (tähän asti on vielä suuran 5:33-40 mukaista: "tapetaan tai ristiinnaulitaan, tai heidän kätensä ja jalkansa hakataan poikki eri puolilta, ristiin, tai heidät karkoitetaan maasta")
• Naulat kuumennettiin, niillä sörkittiin silmiä ja
• heidät jätettiin erämaahan nääntymään tuskissaan janoon.
  

Toinen tapaus: Naispuolisten sotavankien raiskauksen hyväksyntä. Tästä raportoi mm. toinen luotettu perimätiedon kerääjä Muslim (3)

Oi Abu Sa’id, kuulitko Allahin Lähettilään ottavan kantaa keskeytettyyn yhdyntään? Hän sanoi: ”Kyllä” ja lisäsi: ”Menimme Allahin Lähettilään kanssa tutkimusmatkalle Bi’l-Mustaliq’iin ja otimme vangeiksi useita erinomaisia arabinaisia; ja me halusimme heitä, sillä kärsimme vaimojemme poissaolosta, (mutta samanaikaisesti) halusimme saada myös lunnaat heistä. Niinpä päätimme harrastaa heidän kanssaan keskeytettyä yhdyntää. Mutta sanoimme: Me toimimme tällä tavoin vaikka Allahin Lähettiläs on keskuudessamme; miksi emme kysyisi häneltä? Niinpä kysyimme Allahin Lähettiläältä, ja hän sanoi: Ei haittaa, vaikka ette tekisikään niin, sillä jokainen sielu, jonka on määrä syntyä Ylösnousemuksen päivään mennessä, tulee kyllä syntymään.”

Muhammadin joukot siis saivat sotasaaliiksi naisia, ja pohdiskelivat keskeytetyn yhdynnän harjoittamista heidän kanssaan. Sen sijasta, että Muhammad olisi puuttunut näiden avuttomien, haavoittuvassa tilassa miesten armoilla olevien naisten tilanteeseen, hän jää pohdiskelemaan keskeytettyä yhdyntää ja esittää kannanottonsa sielujen olemassaolosta. Eikö tässä olisi ollut jotain tärkeämpääkin sanottavaa?

Kolmas tapaus: juutalaisen Kinanan kidutus aarteen vuoksi. Tämän on tallettanut varhaisin (jopa ennen haditheja) Muhammadin elämänkerran kirjoittaja Ibn Ishaq kirjaansa "Sirat Rasulallah" - "Allahin Profeetan elämä". (4)

“Kinana al-Rabi, jonka huostassa olivat Banu Nadirin kalleudet, tuotiin Lähettilään (=Muhammad) eteen, joka kysyi häneltä siitä. Hän kielsi tietävänsä, missä kalleudet olivat. Eräs juutalainen tuli/tuotiin Lähettilään luokse ja sanoi, että hän oli nähnyt Kinanan käyvän joka aamu aikaisin erään raunion luona. Kun Lähettiläs sanoin Kinanalle: ”Tiedätkö, että jos saamme selville, että se on sinulla, minä tapan sinut?” Hän sanoi: ”Kyllä”. Lähettiläs antoi käskyn, että raunioita oli kaivettava, ja osa kalleuksista löytyikin. Kun hän kysyi häneltä lopuista kalleuksista, hän kieltäytyi tuomasta niitä esiin. Niin Lähettiläs antoi käskyn al-Zubayr Al-Awwamille: ”Kiduta häntä kunnes saat puristettua häneltä sen mitä hänellä on.” Niin hän sytytti tulen piikivellä ja teräksellä hänen rintansa päälle kunnes hän oli lähes kuollut. Sitten Lähettiläs toimitti hänet Muhammad b. Masmalalle ja hän löi hänen päänsä irti, kostoksi veljensä Mahmudin puolesta.”

Muhammad käskemässä: "Torture him until you extract what he has." Mitäpä siihen voi sanoa lisää.


Kaikki kolme esimerkkiäni ovat islamilaisista lähteistä. Näistä kuitenkin yleisesti vaietaan melko täysin. Suurin osa muslimeista pitää Muhammadia synnittömänä.

Itse en voi välttyä Muhammadin ja Jeesuksen vertaamiselta. Uskon kyllä Muhammadiin historiallisena henkilönä. Hän oli epäilemättä karismaattinen mies, jolla oli uskonnollinen sanoma arabeille. Lopulta hänestä tuli menestynyt valtiomies ja sotapäällikkö hyveineen ja vikoineen. Tiedämme, millainen Jeesus oli luotettavimpien ja varhaisimpien hänestä kertovien dokumenttien mukaan. Kun vertaa hänen oppiaan ja elämäänsä Muhammadin oppiin ja elämään, kontrasti on suuri. Tämä vain alleviivaa sitä, kuinka kiistämättömän ainutlaatuinen tyyppi Jeesus oli. Häneen todella kannattaa tutustua.





1 Jaakko Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, s.58
2 Bukhari Vol 4, Book 52, Num 261
3 Muslim Book 008, Num 3371. Vastaavasta kertoo myös moni muu hadith kuten Bukharin Vol 7, Book 62, Num 137

4 Ibn Ishaqin kirjan "Sirat Rasulallahin" englanninkielinen käännös: A. Guillaume "The Life of Muhammad" Oxford Press Karachi 1955, s. 515. (lähde)

Koraanin sanoman kehittymisestä

Johdanto täällä.

Koraanin suurat eivät ole aikajärjestyksessä, eivät liioin järjestettyinä teemojen mukaan, vaan lähinnä pituusjärjestyksessä niin, että pisimmät ovat alussa ja lyhyemmät pääsääntöisesti lopussa. Islamilainen perimätieto ja länsimaisetkin tutkijat ovat tutkineet suurien ajoitusta ja siten sanoman ja tyylin kehittymistä.

Muhammadin alkuvaiheen sanomaa oli esimerkiksi muistutus viimeisestä päivästä ja siitä, että kaiken takana on Luoja. Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan alkuvaiheen suurat korostavat Jumalan voimaa ja niissä on vahva sosiaalinen sanoma. Ihmisen velvollisuus olla kiitollinen Jumalalle heijastuu siihen, että pitäisi olla jalomielinen ja antelias muita ihmisiä kohtaan (1). Mikäpä ettei - tämähän kuulostaa ihan kohtuulliselta.

Myöhemmin lähettilään sanomaan tulee kuitenkin mukaan asioita, jotka kuulostavat ihan tavallisilta miehen toiveilta.

• Ahaa, Muhammadille kuuluu viidennes sota-/ryöstösaaliista (2).
  
• Kappas, Muhammadilla on aivan omat vapaudet vaimojen valinnassa: Muhammadilla oli 11 vaimoa, kun muut saavat tyytyä Koraanin mukaan vain neljään (3)
• Muhammad saa valita vaimonsa varsin vapaasti omin säädöksin ennen muita uskovia (4)
  
• Muhammadin vaimot eivät saa mennä koskaan uusiin naimisiin (5)
• Muhammadin vaimojen riitoihinkin puututaan Kaikkivaltiaan taholta (6) - Jumala voi tarvittaessa antaa Muhammadille parempia vaimoja oikuttelevien tilalle
  
• Ääntä ei saa korottaa Muhammadin lähistöllä, hänelle ei saa puhua karkealla äänellä niin kuin toisille puhutaan, ja oikeastaan pitää jäädä profeetan talon eteen odottamaan kunnes hän itse päättää tulla ulos (7).
  

Kaikki ylläolevat ovat Muhammadin myöhäisemmän toiminnan ajalta, ns. Medinan kaudelta, jolloin hänelle oli jo kertynyt valtaa ja vaurautta.

Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan Muhammad oli toimintansa alkuvaiheessa myös hyvin runokielteinen. "On mahdollista, että runoilijat ovat pilkanneet Muhammadia Mekan pakanoiden pyynnöstä tai yleensä vain perinteellisen pakanuuden johtavina edustajina." (8) Tästä syystä Koraanissa tuomitaan runoilijat ensin ankarasti:

Runoilijoiden suura 26:221-226

221 Kerronko kenelle paholaiset tuovat viestejään?
222 Ne tuovat niitä valehteleville syntisille,
223 jotka kallistavat paholaisille korvansa, vaikka useimmat niistä valehtevat.
224 Harhaantuneet seuraavat runoilijoita.
225 Etkö näe, kuinka he vaeltavat joenuomissa
226 ja sanovat sellaista, mitä eivät tee

227 paitsi ne, jotka uskovat, tekevät hyviä töitä, muistavat usein Jumalaa ja puolustautuvat vasta, kun heille on tehty vääryyttä? Väärintekijät saavat kyllä tietää, mille tielle ovat kääntyneet.

Myöhemmin kuitenkin Muhammadin menestyksen myötä runoilijoiden suhtautuminen Muhammadiin muuttui. Hämeen-Anttila kirjoittaa: "Medinan kaudella myös Muhammadin puolelle asettui runoilijoita, kuten Hassan ibn Thabit, jotka puolustivat Profeettaa perinteisin keinoin, häntä ylistävillä ja hänen vastustajiaan solvaavilla runoilla. Jae 227 erottuu tyylinsä takia selkeästi myöhemmäksi lisäykseksi, joka liittynee tähän uuteen tilanteeseen, kun osa runoilijoista taisteli sanoillaan islamin profeetan puolesta: nämä eivät tietenkään olleet harhaantuneita." (8)

Tässä on mahdollista vain esitellä erittäin pintapuolisesti muutamaa Koraanin sisällön kehittymiseen liittyvää seikkaa. Vastaavaa ilmestyksen täydentämistä myöhemmillä jakeilla on tapahtunut paljon muuallakin (esim.53:23) - vaikka toki lisäykset itsekin lienevät Muhammadilta peräisin.

Jotta Koraani voisi olla totta, sen täytyisi todella olla sanasta sanaan saneltua ilmestystä ilman vähäistäkään ihmisainesta. Minulle tällainen sanoman luonnollisen sopiva kehittyminen tilanteen mukaan on yksi niistä tekijöistä, jotka puhuvat Koraanin jumalallista alkuperää vastaan.




1 Jaakko Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, s.105
2 8:41
3 4:3
4 33:50
5 33:53
6 Suura 66

7

49:1-5: Uskovaiset, älkää olko röyhkeitä Jumalan ja Hänen lähettiläänsä edessä, vaan pelätkää Jumalaa, sillä Hän on Kuuleva, Tietävä. Uskovaiset, älkää korottako ääntänne yli profeetan äänen älkää puhuko hänelle karkealla äänellä niin kuin puhutte toisillenne, etteivät teidän tekonne menisi hukkaan teidän tietämättänne. Niiden sydäntä, jotka hiljentävät ääntään Jumalan lähettilään luona, on Jumala koetellut hurskauden tähden. Heitä odottaa anteeksianto ja suuri palkka. Useimmat niistä, jotka huutavat sinulle ulkoa, ovat tietämättömiä. Heidän olisi parempi odottaa kärsivällisesti, kunnes tulet ulos heidän luokseen. Jumala on Anteeksiantava, Armelias. (Suomennos Hämeen-Anttila)

8 Jaakko Hämeen-Anttila, Koraanin selitysteos (Basam Books Oy 1997) s.123.

Hengellinen näkökulma STOP-merkkiin

Muuan Vastavirtaan uiva teologi oli jo keväällä pohdiskellut uskovan käyttäytymistä STOP-merkin edessä.

"Kaikkihan tietävät, että uskovan käyttäytyminen liikenteessä paljastaa heti, kuinka pitkällä hän on pyhityselämässään. Sekään ei liene mikään salaisuus, että ison hengellisen konferenssin tai herätysjuhlien päätyttyä tapahtumapaikan lähellä olevaan tutkaan ajaa tavallista enemmän porukkaa.

Harva suomalainen sen sijaan tietää, että suhtautumisemme STOP-merkkiin paljastaa paljon meidän teologiastamme."

Käykeepä lukemassa

• STOP-merkki ja teologia (1)

• STOP-merkki ja teologia (2)

• STOP-merkki ja teologia (3)

:)

Myytti UT:n muuntelusta

"Uusi testamentti on väärennetty!". Tämä "uskontunnustus" yhdistää islaminuskoisia DaVinci-koodin innoittamiin salaliittoteoreetikoihin. Se on myös monen älykkään ateistin ja agnostikon uskonkappale, jonka ylle ripustetaan kivuttomasti vaikkapa Raamatun rinnastaminen Kalevalaan. En tiedä, ollaanko tietoisia siitä, että useat wikipediankin mukaan merkittävät tutkijat, kuten A. N. Sherwin-White, F.F. Bruce, John Wenham, Gary Habermas ja John A.T. Robinson pitävät Uuden testamentin kirjoja ja sen kuvaamia tapahtumia suuressa määrin luotettavina (1). F.F. Brucen "olemmekin tavanneet" aiemmassa kirjoituksessani.

Liian helposti tällaiset tutkijat ohitetaan vedoten tutkijan oletettuun vakaumukseen. Tässä suhteessa mielenkiintoinen tapaus tuossa ylläluettelemassani listassa on viimeeksi mainittu, John A.T. Robinson.

Tämä Englannin anglikaanisen kirkon piispa aiheutti skandaalin 1960-luvulla kirjoittamalla pari kirjaa, joissa hän kielsi kaikki kristillisen uskon perusteet. "Meidän tulisi luopua koko kristillisen uskon rakennelmasta ja sen mukana ylimalkaan kaikesta uskosta Jumalaan". Myöskään "supranaturalistinen määräily", joka ilmenee käskyissä, ei hänen mukaansa enää sovi nykyajan täysi-ikäiselle ihmiselle (2). Tämä mies ei minusta vaikuta erityisen vakaumukselliselta kristityltä vaan pikemminkin ateistilta.

Robinson kohahdutti uudestaan 1976. Kirjassaan Redating the New Testament hän kiinnittää huomion mm. siihen, ettei UT:ssa viitata lainkaan keisari Neron vainoihin v.64 jKr. ja Jaakobin, Herran veljen mestaamiseen v.62 jKr. Ei löydy viitteitä v.66 jKr. alkaneeseen juutalaiskapinaan, eikä liioin Jerusalemin hävityksestä v.70jKr (Jeesuksen ennustusta lukuunottamatta) (3). Hän ajoittaa Markuksen 45-60, Matteuksen 40-60+, Luukkaan 57-60+ ja Johanneksen mahdollisesti 40-65+ kirjoitetetuiksi. Muutkin UT:n kirjat hän ajoitti kirjoitetuiksi 47-65. Näin siis kirjoitti tämä sama mies, joka kiisti Jumalan olemassaolon ylipäätään! Ravistelevaa ennakkoluulottomuutta tässäkin suhteessa.

Toki on niitäkin tutkijoita, jotka ajoittavat UT:n kirjoja jonkun verran myöhemmäksi. Minkäänlaista pakottavaa syytä tähän ei kuitenkaan ole, ne ovat näkemyksiä toisten näkemysten joukossa. Voi myös miettiä, eikö tutkijan oma maailmankuva ja vakaumus näy myös kaikkein kriittisimpien tutkijoiden näkemyksissä?

Itse olen pohdiskellut, että näinköhän monen tutkijan hinku sijoittaa esim. evankeliumit mahdollisimman myöhäisiksi liittyy nimenomaan heidän maailmankuvaansa. Heidän maailmankuvassaan ei ole tilaa yliluonnolliselle Jeesukselle, joka olisi oikeasti voinut tehdä ihmeitä, joka olisi voinut ennustaa Jerusalemin hävityksen, ja jonka Jumala olisi voinut herättää kuolleista. Koska evankeliumit kuitenkin kertovat tällaisista asioista, niiden täytyy olla myöhäisiä. Ja koska ne ovat myöhäisiä, ne asiat, josta ne kertovat ovat väistämättä epäluotettavia. Vakuuttavan kaunista kehäpäättelyä.

Näitä Raamatuntutkimuksen metodeja on kritisoinut vuosien saatossa monikin, mm. entinen ateisti C.S. Lewis (4). Viimeimmäksi painavan suomalaisen puheenvuoron aiheesta on esittänyt Helsingin yliopiston dosentti, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka vasta ilmestyneessä kirjassaan Usko, tiede ja Raamattu. Hän tykittää kovia väitteitä. Hänen mukaansa hyvinkin älykkäät ihmiset ateistisen raamattukritiikin piirissä perustelevat mielipiteitään kritiikittä typeristä perusoletuksista käsin ja päätyvät itsepetokseen.

Tuo kirja pitänee ottaa luettavien listalle. Sillä välin voipi käydä vilkaisemassa Tapio Puolimatkan haastattelua Uusi Tie -lehdessä.

Niin - entä se väärennös asia? UT:ta koskeva keskustelua tiedepiireissä käydään sen luotettavuudesta, mutta edes kriittisimmätkään UT:n tutkijat eivät väitä, että meillä oleva UT olisi olennaisesti muuttunut siihen nähden, mitä se oli silloin kun se kirjoitettiin. Ei ole tarjolla luotettavampaa tietoa siitä, kuka Jeesus oli ja mitä hän opetti. On melkoinen etuoikeus, että nuo varhaisimmat hänestä kertovat dokumentit, joita voi perustellusti pitää luotettavina, ovat vapaasti kaikkien saatavilla heidän omalla kielellään.




1 http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_testamentti
2 Kirjat ovat John A.T.Robinson, Honest to God 1963 sekä The New Reformation 1965. Tarkemman viitteen osalta viittaan Risto Santalan Kristinuskon juuret II -kirjaan (1985), s. 45.
3 Syy miksi monet tutkijat ajoittaa evankeliumit v. 70jKr jälkeisiksi on ymmärtääkseni nimenomaan tuo ennustus Jerusalemin hävityksestä. Tämä "tabu" olisi ehkä kuitenkin jo syytä hylätä, sillä juutalaiset rabbitkin kuten Johanan ben Zakkai pitivät temppelin hävitystä mahdollisena viitaten mm. Daniel 9 ja Sakarja 11:1. Lisäksi historioitsija Josefus raportoi erään Jeesus Ben Ananosin alkaneen julistaa neljä vuotta ennen juutalaiskapinaa, rauhan ja kukoistuksen aikoina: "Ääni huutaa Jerusalemia ja Jumalan huonetta ja koko kansaa vastaan!" ja jatkaneen tätä aina piiritykseen asti. Risto Santala, Kristinuskon juuret II, ss.39-41. Toisekseen: jos Jeesus oli mitä hän väitti olevansa, tuollaisessa ennustuksessa ei ole mitään epäilyttävää.
4 Ks. esim. C.S.Lewis, Entisen ateistin kristillisiä esseitä, essee Moderni teologia ja Raamatunkritiikki. ... sen verran topakkaa tavaraa, että siitä pitänee tehdä joskus paremmalla ajalla oma postaus... :)

Patriarkka Abraham

Suuri kertomus jatkuu. Abram-niminen paimentolainen saa jossain, ehkäpä nykyisen Syyrian ja Turkin rajan tuntumassa kumman sanoman. "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi. Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä." (1)

Maan ja kansan ehkä vielä ymmärtäisi, mutta mitä on on mahtanut Abram miettiä, kun saa kuulla, että hänessä tulee tulee siunatuksi koko maailma? Tätä hän sai tuumia hyvän aikaa, ja ehkäpä se oli epäilys, joka alkoi hiipiä puseroon: "Oi Herra, Herra, mitä sinä minulle annat? Minä lähden täältä lapsetonna, ja omaisuuteni haltijaksi tulee damaskolainen mies, Elieser." Jumala vastasi hänelle kirkkaassa itämaan yössä: "Katso taivaalle ja lue tähdet, jos ne taidat lukea. Niin paljon on sinulla oleva jälkeläisiä." (2) Raamattu kertoo, että "Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi". Näinpä pelastus uskosta, eikä teoista on esillä jo Raamatun ensi lehdiltä alkaen! (3)

Tätä uskoa koeteltiin rajulla tavalla. Abramista oli tullut Abraham (4), hänestä oli tullut isä vanhoilla päivillään ja hän saa käsittämättömän käskyn: mene Morian vuorelle ja uhraa poikasi - uhraa lapsi, johon lupaukset viittaavat. (5) Nuori Iisak'kin ilmeisesti alistunut kohtaloonsa - liekö molemmat uskoivat, että Jumala voi herättää kuolleetkin? Joko täällä, alkulehdillä, uskotaan ylösnousemukseenkin, niinkuin Heprealaiskirje tulkitsee? (6)

Abraham ei kieltänyt Jumalalta ainoaa poikaansa. Hän sai pitää poikansa, Iisak vapautettiin, ja oinas uhrattiin tämän sijasta. (7)

Erään tradition ja teorian mukaan Moria tunnettiin myöhemmin nimellä Golgata (8). Oli tuon seikan suhteen niin tai näin mitä muuta tämä kertomus on kuin esikuva siitä, mitä tuleman piti?

Jumala ei kieltänyt meiltä ainoaa Poikaansa. Hän antoi Poikansa. Iisak, sinut ja minut vapautettiin, kun Jeesus uhrattiin meidän sijastamme. (9)

Tähän oli vielä aikaa ja Jumala toisti lupauksensa: "sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä". Näin jo alusta lähtien Vanha testamentti ikäänkuin pitää sisällään Uuden testamentin. Aiemmin huomasimme, kuinka Kristus on läsnä Raamatun ensimmäisessä sanassa. Huomasimme kuinka lankeemusta seurasi lupaus käärmeen pään murskaajasta. Nyt Abraham on saarnannut meille uskonvanhurskaudesta, ylösnousemususkosta ja antanut esikuvan Golgatan tapahtumista.

Näin siksi, ettemme vähällä usko. Tuo uskon vanhurskaus oli Abrahamin ja on meidän ainoa toivomme. Aabraham sai myös oppia Jumalan ja ihmisen välisen liiton laadusta. Itämaan tavan mukaan uhrieläimet halkaistiin, ja sopimuksen osapuolet kulkivat halkaistujen eläimien välistä. Tällä tavalla ikäänkuin sanottiin, että ellen sopimusta pidä, käyköön minulle niinkuin näille halkaistuille eläimille. Aabraham ei kulkenut, mutta hän todisti kun Jumalan tuli kulki uhrieläinten välistä (10). Näin Aabrahamin ja Jumalan välinen liitto oli yksipuolinen.

Ja näin se on vieläkin: meistä ei ole osuuttamme tekemään Taivaspaikan tavoittelussa. Maailmassa on lopulta vain kaksi uskontoa: tekojen uskonto, jossa yritetään itse, kerätään ansioita ja suoritetaan sitä ja tätä. Toinen on tämä, mitä Raamattu opettaa: armo. Paikka Taivaassa ei ole vähimmässäkään määrin meidän ansiotamme. Jumalan oman, yksipuolisen toiminnan seurauksena tämä armon siunaus on kaikkien kansojen ulottuvilla. Aabrahamin tavoin usko, ei teot, luetaan vanhurskaudeksemme. Uskon kohde, ristin mies - puolestamme uhrattu.




1. 1.Moos. 12:1-3
2. 1.Moos. 15:2, 5
3 1.Moos 15:6, vrt. mm. Room.4:3, Gal. 3:6, Jaak.2:23
4 Abram tarkoitti "korkea isä", Aabraham taas muistuttaa heprean sanoja "kansojen paljouden isä"
5 1.Moos. 22:2
6 Hepr.11:17-19
7 1.Moos.22:12-13
8 http://en.wikipedia.org/wiki/Moriah
9 Jes. 53:5, 7, Joh.3:16
10 1.Moos.15:8-17

Lankeemus ja lupaus

Raamatun suuri kertomus jatkuu luomisesta syntiinlankeemukseen (1). Kaikki luotu oli hyvää. Ihminen oli hyvä, vapaa ja onnellinen. Oli vain yksi käsky. Eikä tarvittu kuin yksi, vielä tänäänkin niin tuttu käärmeen kysymys: "Onko Jumala todella sanonut..?"

Ihminen mokasi. Seuraukset ovat surullisen tutut. Synti ja kuolema tuli maailmaan. Pakeneminen ja toisten syyttely alkoi. Ihminen pakeni ja pakenee, Jumala etsi ja etsii vielä tänäänkin. Jumala veti tilille vastuutaan pakoilevan miehen. "No kun en minä vaan se oli tuo vaimo...". Nainen jatkaa "No kun se oli tuo käärme joka minut petti...".

Perisynti ei tarkoita sitä, että meidät vedettäisiin tilille siitä, mitä Aadam ja Eeva tekivät. Ei - meidät tuomitaan omien syntiemme vuoksi, meillä riittää kyllä niitäkin. Synnillä, niinkuin muillakin teoilla on seurauksensa. Runsaasti alkoholia käyttävän äidin lapsi on itse syytön, mutta kantaa terveydessään äitinsä elämäntavan seuraukset. Vastaavasti ensimmäisten ihmisten lankeemuksen seurauksena synti on meissä, ja me osoitamme sen heti kun siihen kykenemme.

Jumala kuitenkin jatkaa ihmisen etsimistä. Lankeemusta seurasi lupaus: "Minä panen vainon sinun (käärmeen) ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän." (2)

Vaimon siemen on polkeva rikki käärmeen pään, mutta käärme on pistävä tätä vaimon siementä kantapäähän. Mitä ihmettä? Yleensähän puhutaan miehen siemenestä...

Jesaja ennusti satoja vuosia ennen Jeesuksen aikaa, että Herran merkkinä neitsyt on tuleva raskaaksi (3) . Hän puhuu lapsesta, pojasta, "joka on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas." (4)

Miehen siemen ei ollut osallisena, kun lupaukset täyttyivät ajanlaskumme alun tienoilla. Jeesus täytti ennustukset, voitti kuoleman ja paholaisen vallan ja polki näin rikki käärmeen pään ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan (5). Häneen uskovaa ei kuolema tule pitämään vallassaan (6).

Ai niin... se kantapää? Ristiinnaulitseminen oli viheliäinen tapa kuolla. Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty roomalaisten ensimmäisellä vuosisadalla ristiinnaulitseman miehen jäännöksiä. Tapana oli lyödä naula jalkojen osalta nimenomaan kantapäänluun (calcaneus) läpi, ks. kuva.




1 1.Moos.3
2 1.Moos.3:15
3 Jes.7:14 Immanuel -nimeen, ja käytetyn hepreankielen alma-sanan merkitykseen voi halutessaan syventyä lisää täällä
4 Jes.9:5
5 1.Kor.15:55-57
6 Fil.1:21, Joh.3:16

Raamatun ensimmäinen sana

Minulla oli etuoikeus osallistua Raamatun punainen lanka -luennoille. Leif Nummelan ja Henrik Perretin johdolla kävimme Raamatun läpi kahdessa päivässä, etsien erityisesti sen ns. punaista lankaa. On ihmeellistä, että vaikka Raamatussa olevia kirjoja on monta, vaikka niiden kirjottamiseen on osallistunut monta ihmistä ja vaikka ne on syntyneet useiden sukupolvien aikana, ns. punainen lanka kulkee läpi koko Raamatun.

Raamatun ensimmäisen kirjan ensimmäisen luvun ensimmäisen jakeen ensimmäinen sana antaa vinkin tulevasta. Häh? Katsotaanpa... jep: "Alussa loi Jumala taivaan ja maan...", 1.Moos.1:1. Tuo sana alussa on hepreaksi be-reshit. Be on kuin prepositio ja vastaa suomen rakenteita -ssa, jonkun kautta, johonkin. Sanan jälkiosa reshit tarkoittaa alkua, esikoista, päätä. Niinpä mahdollinen käännös olisi myös: "Esikoisessaan loi Jumala taivaan ja maan...".

Katsotaanpas...

-ssa, jonkun kautta, johonkin.
Alku, esikoinen, pää.

Paavali kirjoittaa kirjeessään kolossalaisille (1:16-18)

Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa. Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.

Paavali, fariseuksen koulutuksen saanut, myöhemmin vainoamansa Messian kohtaama ja valitsema on nähtävästi tuntenut kirjoitukset hyvin. Jeesus Kristus todella on ensimmäinen kaikessa. Hän löytyy jopa Raamatun ensimmäisen kirjan ensimmäisen luvun ensimmäisen jakeen ensimmäisestä sanasta.

Wow.

Myytti lukutaidottomasta Muhammadista

Johdanto täällä.

Yksi muslimien parissa laajalti omaksuttu, kyseenalaistamaton uskomus on, että Muhammad oli luku- ja kirjoitustaidoton. Suomalainen islamopaskin opastaa sivuillaan:

Suurin ihme on se, että Muhammed (SAAS) ei osannut lukea saati kirjoittaa, eikä häntä tunnettu minään runoilijana.

Tällä "suurella ihmeellä" perustellaan Koraanin oivallisuutta ja sitä, ettei se mitenkään voi olla ihmisistä lähtöisin. Mutta niin - miten on tämän "suurimman ihmeen" laita?

Jaakko Hämeen-Anttila kirjoittaa kirjassaan Johdatus Koraaniin, s, 77,78 seuraavaa:

Osasiko Muhammad itse kirjoittaa, on vaikeampi kysymys. Profeetasta käytetään Koraanissa sanaa "ummi" (Kor.7:157), joka tarkoittaa mitä ilmeisimmin 'kansaan kuuluvaa, joka ei ole lukenut tai ei osaa lukea pyhiä kirjoituksia', ja sitä käytetän vastakohtana juutalaisille kirjanoppineille. Sana on kuitenkin tulkittu toisin jo hyvin varhain, ja sen on katsottu tarkoittavan luku- ja kirjoitustaidotonta. Perimätietoon on sitten istutettu lukuisia kertomuksia Profeetan lukutaidottomuudesta, joskin myös kertomuksia, joiden mukaan Profeetta osasi lukea, esiintyy toisinaan. Islamilaisten lähteiden halu kuvata Profeetta lukutaidottomaksi on selvästi sidoksissa oppiin Koraanin jäljittelemättömyydestä, eikä niitä voi pitää luotettavina. -- Länsimäiset tutkijat ovat usein olettaneet ilman suurempia perusteluja, että Muhammad olisi kauppiaana ainakin osannut pitää tilikirjaa ja ollut siis ainakin jollakin tavalla lukutaitoinen. Tätä kantaa vastaan on kuitenkin sanottava, että ei ole mitään tietoja Muhammadista hoitamassa suurempaa liiketoimintaa. Mikäli hän todellakin toimi Khadidzan edustajana kauppamatkoilla, kuten perimätieto kertoo, hänen roolinsa on voinut rajoittua vain päällysmiehen osaan. Näin voidaan sanoa, että hänen lukutaidostaan ei ole todisteita puoleen eikä toiseen, mutta ei olisi yllättävää, jos Muhammad olisi osannut ainakin auttavasti kirjoittaa.

Tämä Koraanin luotettavuuden puolesta esitetty suurin ihme siis näyttäytyy varsin epävarmana länsimaisen tutkimuksen valossa. Esitän seuraavaksi katkelmia islamin omasta perimätiedosta, jotka puhuvat sen puolesta, että Muhammad osasi kuin osasikin kirjoittaa (ja itsestään selvästi siis myös lukea).

Perimätieto mm. kertoo beduiinista, joka tavattiin nahalle kirjoitettu teksti kädessään (1).

Sanoimme: Näytät olevan beduiini. Hän sanoi: Kyllä. Sanoimme: Anna meille tämä kädessäsi oleva nahan pala. Hän antoi sen meille ja me luimme sen. Siinä oli teksti:

Muhammadilta, Allahin Lähettiläältä Banu Zuhayr ibn Uqaysh'ille. Jos todistat, ettei ole muuta jumalaa kuin Allah ja että Muhammad on Hänen Lähettiläänsä, suoritat rukoukset, annat almut (zakat), maksat viidenneksen saaliista ja Profeetan osuuden sekä hänen erityisosuutensa (safi), olet Allahin ja hänen Lähettiläänsä suojeluksessa.

Kysyimme sitten: Kuka tämän asiakirjan kirjoitti? Hän vastasi: Allahin Lähettiläs

Toisaalla perimätieto kertoo seuraavaa (2) :

Ursa kertoo:

Profeetta kirjoitti (avioliitto sopimuksen) Aishan kanssa, kun tämä oli kuusi vuotta vanha, ja "täydellisti" (3) avioliiton hänen kanssaan tämän ollessa yhdeksän vuotias ja Aisha pysyi Muhammadin kanssa yhdeksän vuotta (i.e. jälkimmäisen kuolemaan saakka)

Edelleen, Bukharin tallennuksen mukaan (4):

Ibn Abbas sanoi, "Kun Allahin Lähettiläs oli kuolinvuoteellaan ja talossa oli joitakin miehiä, hän sanoi, 'Tulkaa lähemmäksi, minä kirjoitan teille jotakin jonka jälkeen ette joudu harhaan.' Jotkut heistä (i.e. hänen seuralaisensa) sanoivat, 'Allahin Lähettiläs on vakavasti sairas ja meillä on (Pyhä) Koraani. Allahin Kirja on riittävä meille.' Niin talossa olevat ihmiset olivat erimielisiä ja alkoivat kiistellä. Jotkut sanoivat, 'Antakaa hänelle kirjoitusvälineet niin että hän voi kirjoittaa meille jotain jonka jälkeen emme joudu harhaan.' kun taas toiset sanoivat päinvastoin. Niinpä kun heidän puheensa koveni ja erimielisyyteensä lisääntyivät, Allahin Lähettiläs sanoi, "Nouskaa ylös." Ibn Abbasilla oli tapana sanoa, "Ei epäilystäkään, oli erittäin onnetonta (suuri onnettomuus) että Allahin Lähettilästä estettiin kirjoittamasta sitä kirjoitusta sillä kiistelyllä ja metelillä".

Herääkin kysymys, mitä mieltä on surkutella metelin ja kiistelyn vuoksi kirjoittamatta jäänyttä viestiä, jos Muhammad ei ylipäätään osannutkaan lukea tai kirjoittaa?

Näinpä sekä länsimainen tutkimus, että osa islamin omaa perimätietoa puhuvat sen puolesta, ettei Muhammad ollutkaan aivan oppimaton mies. Lukija voi halutessaan tutustua muslimien argumentointiin asiasta, ja tehdä johtopäätöksenä sitten. Suosittelen kuitenkin muistamaan Jaakko Hämeen-Anttilan varoituksen: "Islamilaisten lähteiden halu kuvata Profeetta lukutaidottomaksi on selvästi sidoksissa oppiin Koraanin jäljittelemättömyydestä, eikä niitä voi pitää luotettavina." Minun johtopäätökseni on, että ilmeisesti hän osasi kuin osasikin lukea ja kirjoittaa. Minulle tämä Koraaniin liittyvä "suurin ihme" on näin rauennut tyhjiin.



1 Sunan Abu Dawud: Book 19, Number 2993

2 Bukhari, Vol 7, Book 62, Number 88

3 "consummate" ~ MOT Englanti 4.5 englanti-suomi: 1 consummate ['kɒnsəmeɪt] v tr 1 täyttää avioliiton tunnusmerkistö olemalla sukupuoliyhteydessä, saattaa täydelliseksi (suhteesta) 2 solmia ~ an agreement solmia sopimus

4 Bukhari, Vol 5, Book 59, Number 717

Ks. myös muut tätä aihepiiriä käsittelevät kirjoitukseni, joihin löytyy linkit johdannon lopusta.

Koraanin kokoamisesta

Johdanto täällä.

Aikaisemmassa kirjoituksessani osoitin, että nykyisissä Koraaneissa on olemassa eroja ja että on syytä epäillä valikointia ja muutoksiakin tapahtuneen. Tässä kirjoituksessa käsittelen lyhyesti Koraanin kokoamisen vaiheita.

Muhammadhan ei itse koonnut Koraania. Islamin oman perimätiedon, hadithien, (1) mukaan Muhammadin jo kuoltua hänen seuraajansa epäröivät sellaisen tekemistä mihin heidän profeettansakaan ei ollut ryhtynyt tai käskenyt:

"Therefore I suggest, you (Abu Bakr) order that the Qur'an be collected." I said to 'Umar, "How can you do something which Allah's Apostle did not do?" 'Umar said, "By Allah, that is a good project." (2)

En tiedä voisiko tämä liittyä siihen, mitä perimätieto kertoo Muhammadin sanoneen vielä eläessään. Hänen kerrotaan suositelleen erityisesti neljää Koraanin taitajaa, joihin Umar sen enempää kuin Abu Bakr'kaan kuuluivat.

"Ottakaa (ja oppikaa) Koraani neljältä: Abdullah bin Masud, Salim, Mu'adh and Ubai bin Ka'b" (3)

Myöhemmin kokoamisessa häärivät Muhammadin kirjuri Zaid ibn Thabit ja kolmas kalifi Uthman, eivätkä hekään kuulu yllälueteltuun joukkoon. Noista Muhammadin tiettävästi suosittelemista ainakin Ubai bin Ka'bilta ja Abdullah bin Masudilta tunnetaan varianttikoodeksit, joissa esiintyy variantteja tekstissä, suurien järjestys ja lukumääräkin poikkeavat (4) . Perimätiedon mukaan Uthmanin johdolla laaditusta materiaalista tehtiin virallinen versio, josta lähetettiin kopiot eri puolille islamilaista maailmaa. Tähän virallistamiseen liittyi määräys polttaa kaikki muu tästä poikkeava Koraani-materiaali, olipa kyse sitten käsikirjoituksen palasista tai kokonaisista kopioista:

'Uthman sent to every Muslim province one copy of what they had copied, and ordered that all the other Quranic materials, whether written in fragmentary manuscripts or whole copies, be burnt.' (5)

Tämä tuhoamisoperaatio puhuu minusta edelleen vahvasti sen puolesta, että Koraanin varhaisvaiheisiin liittyy muutoksia ja erimielisyyksiä. Jos missään vaiheessa ei olisi ollut mitään eroja, mikä tarve muun Koraani-materiaalin polttamiselle olisi ollut?

Muhammad ei Koraanin kokoamiseen ryhtynyt. Hänen seuraajansakin epäröivät. Kokoajat eivät tulleet Muhammadin suosittelemasta joukosta, ja perimätieto kertoo virallistamisoperaatiosta, johon liittyy vanhojen kokoelmien tuhoaminen. Jokaisella kirjalla on vaiheensa. Koraaninkin kohdalla ollaan kaukana siitä, että kyseessä olisi itsestäänselvästi taivaallisen kirjan kopio, jonka muotoon ja sisältöön ihmisillä ei voisi olla minkäänlaista osuutta.




1 Mainittakoon, että länsimainen tutkimus suhtautuu tähän perimätietoon (hadith) kriittisesti. Jaakko Hämeen-Anttilan (Johdatus Koraaniin, Gaudeamus, Helsinki 2006 (2.painos)) mukaan perimätieto näistä "600-luvun tapahtumista perustuu arabiaksi kirjoitettuun keskiaikaiseen materiaaliin, joka on valtaosiltaan aikaisintaan 800- ja 900-luvuilta peräisin, ja vain ani harvoissa tapauksissa 700-luvun lopusta. Lisäksi vanhimmat tekstit ovat säilyneet yleensä vain huomattavasti myöhempinä kopioina, joissa interpolaatioiden, myöhempien lisäysten vaara on huomattava, puhumattakaan tekstin turmeltumisen ja tahallisen muokkaamisen vaaroista."
2 Bukhari, Vol 6, Book 61, Num 509
3 Bukhari, Volume 6, Book 61 Number 521
4 Ahmad von Denffer, Ulum al Quran - An Introduction to the Sciences of the Qur'an, luku 2
5 Bukhari Vol 6, Book 61 Num 510

Onko Koraani täysin muuttumaton?

Johdanto täällä.

Islamilaisen perinteen mukaan uskotaan, että Koraanin taivaallinen kappale laskettiin ylimmästä taivaasta alimpaan (1), josta enkeli Gabriel toi sen sitten Muhammadille katkelmina. Monet muslimit uskovat, että heillä tänä päivänä käytössä oleva (arabiankielinen) Koraani on kiistatta pienintä pilkkua myöten sama, kuin se, jonka Muhammad puolestaan välitti. Se, että nykyäänkin olisi Koraaneja, joissa olisi edes pienen pieniäkin eroja tulee suurimmalle osalle yllätyksenä.

Oheisella internet-sivulla on esitetty kahden erilaisen, nykyään käytössä olevan arabiankielisen Koraanin eroja. Poimin muutaman esimerkin (ensin mainittu Hafsin versio, toiseksi Warshin) :
3:133 wasaari'uu vrt saari'uu
5:54 yartadda vrt yartadid
3:81 ataytukum vrt ataynakum
28:48 sihraani vrt saahiraani

Hämeen-Anttilan mukaan (2) Koraanista laadittiin 1923 ns. Kairon kuninkaallinen editio, ja siinä käytetty Hafsin variantti Asimin lukutavasta alkoi syrjäyttää kaikkia muita lukutapoja. Pohjois-Afrikassa käytettiin vuosisadan alussa laajalti Warshin varianttia Nafi'in lukutavasta ja Sudanissa ad-Durin varianttia Abu Amrin lukutavasta. Nämä alkavat nykyään olla hitaasti katoamassa elävästä perinteestä. Siksi niitä - ja näitä eroja - ei enää pahemmin näy. Hafsin ja Warshin versioita myydään kuitenkin edelleen mm. internet-kaupoissa.

Erot eivät suinkaan ole isoja, mutta koska tavallinen väite on, että kaikki Koraanit ovat viimeistä piirtoa myöten samanlaiset, osoitus vokaalieroista riittää kumoamaan tämän väitteen.

Lisäksi on epäilyjä, että jopa lauseita saattaisi puuttua. Esimerkki tällaisesta on Koraanin säe 33:6 joka kuuluu:

The Prophet is closer to the Believers than their own selves, and his wives are their mothers *. Blood-relations among each other have closer personal ties, in the Decree of Allah. Than (the Brotherhood of) Believers and Muhajirs: nevertheless do ye what is just to your closest friends: such is the writing in the Decree (of Allah).

Tunnetun Koraanin englanninnoksen laatinut A. Yusuf Alin on liittänyt käännöksensä sivuhuomautuksiin seuraavan kommentin kyseiseen säkeeseen:

* ... in some Qiraats, like that of Ubai ibn Kab, occur also the word "and he is a father to them...." (A. Yusuf Ali, "The Holy Quran", 1975, note 3674)

Edelleen, tutkija Ahmad von Denffer esittää kirjassaan Ulum al Quran - An Introduction to the Sciences of the Qur'an luvussa kaksi, että Muhammadin seuralaisilta, Ibn Mas'udilta ja Ubay bin Kabilta tunnetaan ns. varianttikoodeksit. Ibn Mas'udilta puuttuvat kokonaan suurat 1, 113 ja 114, lisäksi suurien keskinäinen järjestys poikkeaa selkeästi nykyisin käytössä olevasta. Esimerkiksi jo yksin suurassa 2 on olemassa 101 variaatiota. Eroja on mm. oikein kirjoituksessa, sanavalinnoissa ja partikkelien käytössä. Vastaavasti Ubay bin Kabin mushaf eroaa nykyisin käytössä olevasta. Tuossa esimerkkisuurassa 2 on hänellä 93 variaatiota, joista useat samoja, ibn Mas'udilla.

Hämeen-Anttilan (3) mukaan vanhin varmasti ajoitettava Koraanin säkeitä sisältävä piirtokirjoitus on vuodelta 690 Kalliomoskeijassa. Nämä todistavat hänen mukaansa "koraanillisen korpuksen olemassaolon, mutta tekstit eivät kerro millaisessa muodossa korpus oli: muun muassa piirtokirjoitusten sanamuodoissa on eroja nykyiseen Koraaniin verrattuna. Piirtokirjoitukset eivät tosin väitäkään olevansa sanatarkkoja lainauksia Koraanista" (4). Itse mietin kuitenkin, että jos Kalliomoskeijaan piirtokirjoituksin talletetaan Koraania, olisiko mitään syytä olla tekemättä sitä juuri niinkuin senaikainen Koraani on, eikä tietoisesti sitä vääristellen?

En väitä, että erot olisivat erityisen isoja. Olemme kuitenkin todenneet eroja vokaaleissa ja konsonanteissa; on epäilyä, että tietty jae kuuluisikin Koraanin tekstiin; varianttikoodeksit puhuvat vielä nyky-Koraaneissa esiintyvää laajemman variaation puolesta ja niiden perusteella on syytä epäillä ovatko kaikki suurat alunperinkään kuuluneet Koraaniin. Kaikki tämä osoittaa, että Koraani ei sittenkään ole niin kiistattoman muuttumaton, kuin islamin piirissä usein ajatellaan.



1 Taivaita on Koraanin mukaan seitsemän. Ks. mm. 2:29
2 Johtavan suomalainen islamtutkija, Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin, Gaudeamus, Helsinki 2006 (2.painos). s.88
3 ibid. s.199
4 ibid. s.202

Pohdintoja islamista

Ollessani kesän töissä, minulla oli ilo tutustua ystävälliseen muslimikollegaan. Töiden lomassa, rauhallisena hetkenä keskustelimme silloin tällöin uskonnosta. Monessa asiassa ajattelimme samankaltaisestikin, mutta myös yhteensovittamattomat erot kristinuskon ja islamin välillä tulivat hyvin esille. Lienee sanomattakin selvää, että nämä erot todettiin hymyssä suin kunnioituksen ilmapiirissä, eivätkä ne millään lailla sotkeneet hyviä välejämme.

Keskusteltuani jo aikaisemmin muslimien kanssa, olin ajatellut lukea itse Koraanin. Nyt kesällä sain tähän kimmokkeen, ja niinpä tulin lukeneeksi Jaakko Hämeen-Anttilan suomentaman Koraanin sekä siinä rinnalla sen selitysteoksen, myös Hämeen-Anttilan kirjoittaman. Luin sen ennenkaikkea tunteakseni muslimien Pyhän Kirjan ja samalla yleissivistääkseni itseäni. Koska uskon Kaikkivaltiaaseen hyvään Jumalaan, rukoilin myös Hänen johdatustaan.

Nyt, luettuani Koraanin ja tutustuttuani sen syntyhistoriaan - ei minusta muslimia tullut. Jos vertaan kristinuskoa ja islamia, kristinusko on minusta aidompi ja uskottavampi, mutta ymmärrän kyllä hyvin islamin vetoavan ihmisen luontaiseen uskonnollisuuteen. Ihminen saa siinä itse suorittaa uskonnollisia rituaaleja ja hyviä töitä, ja kasata näin ansioita Tuomiopäivää varten. Kristinuskossa olemme kokonaan jo täytetyn työn varassa. Oma ponnistelumme ei lisää mitään siihen mitä Jumala on jo tehnyt puolestamme. Armo riittää. Tältä pohjalta kristitty saa tehdä hyviä tekoja.

Tulen jatkossa, jos Luoja suo, kirjoittamaan silloin tällöin tarkemmin asioista islamiin, Koraaniin ja ehkä Muhammadiinkin liittyen. Toimikoon tämä teksti ikäänkuin johdantona näihin pohdintoihini.


Onko Koraani täysin muuttumaton?
Koraanin kokoamisesta
Oliko Muhammad lukutaidoton?
Koraanin sanoman kehittymisestä
Profeetan pimeä puoli
Koraani, Muhammad ja naiset
Maria islamissa
Myytti synnittömästä Muhammadista islamissa
Islam ja Jeesuksen ristinkuolema

Barnabaan evankeliumi ja islam

Miksi näin monia postauksia islamista?

ks. myös Myytti UT:n muuntelusta

Who do you say Jesus is?

There are many kind of claims about Jesus Christ. Some say he never existed, some say he was a great teacher or some kind of prophet. C.S.Lewis, former atheist, pointed out that not any kind of wise teacher or prophet would say such things about oneself as Jesus did. That's why the options we really have are the following: he must have been a lunatic or a devil from Hell... or then... well yeah, the third option is that he was and is exactly what he claimed to be.

So then, what is that he said about himself? Among other thing the following:

• "I am the way, and the truth, and the life: no one comes to the Father, but through me" John.14:6
• "I am the light of the world: he that follows me shall not walk in the darkness, but shall have the light of life." John.8:12
• "I am the good shepherd: the good shepherd lays down his life for the sheep." John.10:11

Indeed. He's the guy you want to know. The Good News is that he wants to know you too! He showed that by laying down his life for you, so that you could have all your sins forgiven and live in Heaven forever.

The One True God, the Creator of this world - and your very self as well - has already made the initiative. He sent you a text message and stepped down to fulfill and confirm it. The Word of God walked among us. Because of our sin we are reluctant to see this, but the people who spend time with him can come to but one conclusion; we come to confess like the famous skeptic Thomas: "My Lord and my God" John 20:28

Now the fourfold record of Jesus's life and teachings is waiting for you to read it. Get to know the most crucial person of the whole history. Through him you can finally come to know the God who loves you so much just the way you are - the God who is love.

Barnabaan evankeliumi ja islam

Tuli aikaisemmin luvatuksi kirjoittaa joskus lisää islamista. Pistetäänpä siis kirjoittaen.

Suomalainen islamilainen sivusto, www.islamopas.com, pitää sivuillaan esillä Muhammad Ata ur-Rahimin kirjoittamaa kirjaa Jeesus, Jumalan profeetta. Hän asettaa sanansa vakuuttavan kuuloisesti. Esipuheessaan hän kertoo kirjastaan: "Tämä teos on 30 vuotta kestäneiden tutkimusten tulos". Kirjan kolmas luku kertoo Barnabaan evankeliumista .

Rahim aloittaa: "Barnabaan evankeliumi on ainoa tiettävästi jäljelle jäänyt Jeesuksen opetuslapsen kirjoittama evankeliumi." Hieman myöhemmin hän jatkaa "Aleksandrian kirkoissa Barnabaan evankeliumi tunnustettiin kanoniseksi evankeliumiksi aina vuoteen 325 j.Kr. saakka. Tiedetään myös, että sitä levitettiin Jeesuksen syntymän jälkeisillä 1. ja 2. vuosisadalla Iranuksen (130 - 200 j.Kr.) kirjoitusten mukana. Iranus oli kirjoittanut puolustaakseen Jumalan ykseyttä. Hän asettui myös vastustamaan Paavalia, jota hän syytti roomalaisten pakanauskonnon ja platonisen filosofian sulauttamisesta Jeesuksen alkuperäisiin opetuksiin. Hän käytti
lukuisia lainauksia Barnabaan evankeliumista näkemystensä tukena."

Rahim ei anna kirjallisuusviitteitä väitteidensä tueksi. Näin hän ei paljasta mihin kohtiin hän tarkalleen viittaa. Jo näistä lyhyistä viittauksista käy ilmi kirjoittajan suhtautuminen Barnabaan evankeliumiin. Hän pitää sitä ylivoimaisesti parhaana säilyneenä aikalaisen kirjoittamana tekstinä Jeesuksesta.

Mitä sanovat tutkijat? He, joukossa myös useita muslimitutkijoita, pitävät Barnabaan evankeliumia keskiaikaisena väärennöksenä. Siitä ei ole olemassa 1500-lukua vanhempia kappaleita. [ks. mm. wikipedia]. Samuel Green osoittaa vastineessaan Rahimin kirjoitukseen melko yksityiskohtaisesti, miksi Barnabaan evankeliumi on hänen mielestään keskiaikainen väärennös. Sitä, että Barnabaan evankeliumi on väärennös, puoltavat mm. monet siinä löytyvät asiavirheet: Jeesuksen kerrotaan purjehtineen sisämaan kaupunkiin ja sanotaan syntyneen Pontius Pilatuksen aikana (26jKr.!). Silminnäkijä, tai edes lähimainkaan paikallinen aikalainen ei tekisi sellaisia virheitä kuin Barnabaan evankeliumin kirjoittaja. Hän ei myöskään tuntunut olevan tietoinen siitä, että sana "kristus" on kreikankielinen käännös sanasta "voideltua" tarkoittavasta sanasta "messias".

Niinpä minulle jääkin epäselväksi, mitä islamoppaan esilläpitämän kirjan kirjoittaja Rahim on tehnyt ne 30 vuotta, joista hän kirjansa kiittelevässä esipuheessa mainitsee. Hänen tietämyksensä joutuu erittäin kyseenalaiseksi. Varjo lankeaa myös hänen tarkoitusperiensä ja keinojensa ylle - eikö 30:ssa vuodessa olisi voinut tarkistaa edes joidenkin tietojen paikkaansa pitävyyttä, vai oliko tarkoitus alunperinkin tehdä vain propagandaa?

Osaltaan tämä suomalainen islamopaskin on pitämässä huolta siitä, että muslimien tiedot kristinuskosta ja sen perusteista säilyvät tämäntasoisina ja värittyneinä. Niille, jotka totuutta janoavat, on Jeesuksen saarnaama todellinenkin Evankeliumi tarjolla. Jeesus vakuutti: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi." Joh.8:31,32

T o t u u s on tekevä teidät vapaiksi . . .



ps. ks. myös muut islam-aiheiset postaukset