Sateen liottama, tuulen pieksemä,
myrskyn repimä linnunpelätin,
seisoo keppijalassaan mansikkamaan
keskellä suorittaen tehtäväänsä,
keskellä suorittaen tehtäväänsä,
karkottamista.
Turmeluksen vioittama, pirun pieksemä,
elämän repimä saarnamies
seisoo pöntössään ihmisten keskellä suorittaen
tehtäväänsä,
tehtäväänsä,
kutsumista.
Repaleisia molemmat.
Suorina seisovat paikallaan, kun on ryysyjen sisällä
risti.
risti.
Erkki Leminen
Kuulin tämän runon eilen radiosta. Etsivä löysi. Lainaan sen siis tänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti