Islamilaisen perinteen mukaan uskotaan, että Koraanin taivaallinen kappale laskettiin ylimmästä taivaasta alimpaan (1), josta enkeli Gabriel toi sen sitten Muhammadille katkelmina. Monet muslimit uskovat, että heillä tänä päivänä käytössä oleva (arabiankielinen) Koraani on kiistatta pienintä pilkkua myöten sama, kuin se, jonka Muhammad puolestaan välitti. Se, että nykyäänkin olisi Koraaneja, joissa olisi edes pienen pieniäkin eroja tulee suurimmalle osalle yllätyksenä.
Oheisella internet-sivulla on esitetty kahden erilaisen, nykyään käytössä olevan arabiankielisen Koraanin eroja. Poimin muutaman esimerkin (ensin mainittu Hafsin versio, toiseksi Warshin) :
3:133 wasaari'uu vrt saari'uu
5:54 yartadda vrt yartadid
3:81 ataytukum vrt ataynakum
28:48 sihraani vrt saahiraani
Hämeen-Anttilan mukaan (2) Koraanista laadittiin 1923 ns. Kairon kuninkaallinen editio, ja siinä käytetty Hafsin variantti Asimin lukutavasta alkoi syrjäyttää kaikkia muita lukutapoja. Pohjois-Afrikassa käytettiin vuosisadan alussa laajalti Warshin varianttia Nafi'in lukutavasta ja Sudanissa ad-Durin varianttia Abu Amrin lukutavasta. Nämä alkavat nykyään olla hitaasti katoamassa elävästä perinteestä. Siksi niitä - ja näitä eroja - ei enää pahemmin näy. Hafsin ja Warshin versioita myydään kuitenkin edelleen mm. internet-kaupoissa.
Erot eivät suinkaan ole isoja, mutta koska tavallinen väite on, että kaikki Koraanit ovat viimeistä piirtoa myöten samanlaiset, osoitus vokaalieroista riittää kumoamaan tämän väitteen.
Lisäksi on epäilyjä, että jopa lauseita saattaisi puuttua. Esimerkki tällaisesta on Koraanin säe 33:6 joka kuuluu:
| The Prophet is closer to the Believers than their own selves, and his wives are their mothers *. Blood-relations among each other have closer personal ties, in the Decree of Allah. Than (the Brotherhood of) Believers and Muhajirs: nevertheless do ye what is just to your closest friends: such is the writing in the Decree (of Allah). |
Tunnetun Koraanin englanninnoksen laatinut A. Yusuf Alin on liittänyt käännöksensä sivuhuomautuksiin seuraavan kommentin kyseiseen säkeeseen:
| * ... in some Qiraats, like that of Ubai ibn Kab, occur also the word "and he is a father to them...." (A. Yusuf Ali, "The Holy Quran", 1975, note 3674) |
Edelleen, tutkija Ahmad von Denffer esittää kirjassaan Ulum al Quran - An Introduction to the Sciences of the Qur'an luvussa kaksi, että Muhammadin seuralaisilta, Ibn Mas'udilta ja Ubay bin Kabilta tunnetaan ns. varianttikoodeksit. Ibn Mas'udilta puuttuvat kokonaan suurat 1, 113 ja 114, lisäksi suurien keskinäinen järjestys poikkeaa selkeästi nykyisin käytössä olevasta. Esimerkiksi jo yksin suurassa 2 on olemassa 101 variaatiota. Eroja on mm. oikein kirjoituksessa, sanavalinnoissa ja partikkelien käytössä. Vastaavasti Ubay bin Kabin mushaf eroaa nykyisin käytössä olevasta. Tuossa esimerkkisuurassa 2 on hänellä 93 variaatiota, joista useat samoja, ibn Mas'udilla.
Hämeen-Anttilan (3) mukaan vanhin varmasti ajoitettava Koraanin säkeitä sisältävä piirtokirjoitus on vuodelta 690 Kalliomoskeijassa. Nämä todistavat hänen mukaansa "koraanillisen korpuksen olemassaolon, mutta tekstit eivät kerro millaisessa muodossa korpus oli: muun muassa piirtokirjoitusten sanamuodoissa on eroja nykyiseen Koraaniin verrattuna. Piirtokirjoitukset eivät tosin väitäkään olevansa sanatarkkoja lainauksia Koraanista" (4). Itse mietin kuitenkin, että jos Kalliomoskeijaan piirtokirjoituksin talletetaan Koraania, olisiko mitään syytä olla tekemättä sitä juuri niinkuin senaikainen Koraani on, eikä tietoisesti sitä vääristellen?
En väitä, että erot olisivat erityisen isoja. Olemme kuitenkin todenneet eroja vokaaleissa ja konsonanteissa; on epäilyä, että tietty jae kuuluisikin Koraanin tekstiin; varianttikoodeksit puhuvat vielä nyky-Koraaneissa esiintyvää laajemman variaation puolesta ja niiden perusteella on syytä epäillä ovatko kaikki suurat alunperinkään kuuluneet Koraaniin. Kaikki tämä osoittaa, että Koraani ei sittenkään ole niin kiistattoman muuttumaton, kuin islamin piirissä usein ajatellaan.
1 Taivaita on Koraanin mukaan seitsemän. Ks. mm. 2:29
2 Johtavan suomalainen islamtutkija, Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin, Gaudeamus, Helsinki 2006 (2.painos). s.88
3 ibid. s.199
4 ibid. s.202
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti