keskiviikko 12. syyskuuta 2007

Myytti lukutaidottomasta Muhammadista

Johdanto täällä.

Yksi muslimien parissa laajalti omaksuttu, kyseenalaistamaton uskomus on, että Muhammad oli luku- ja kirjoitustaidoton. Suomalainen islamopaskin opastaa sivuillaan:
Suurin ihme on se, että Muhammed (SAAS) ei osannut lukea saati kirjoittaa, eikä häntä tunnettu minään runoilijana.
Tällä "suurella ihmeellä" perustellaan Koraanin oivallisuutta ja sitä, ettei se mitenkään voi olla ihmisistä lähtöisin. Mutta niin - miten on tämän "suurimman ihmeen" laita?

Jaakko Hämeen-Anttila kirjoittaa kirjassaan Johdatus Koraaniin, s, 77,78 seuraavaa:

Osasiko Muhammad itse kirjoittaa, on vaikeampi kysymys. Profeetasta käytetään Koraanissa sanaa "ummi" (Kor.7:157), joka tarkoittaa mitä ilmeisimmin 'kansaan kuuluvaa, joka ei ole lukenut tai ei osaa lukea pyhiä kirjoituksia', ja sitä käytetän vastakohtana juutalaisille kirjanoppineille. Sana on kuitenkin tulkittu toisin jo hyvin varhain, ja sen on katsottu tarkoittavan luku- ja kirjoitustaidotonta. Perimätietoon on sitten istutettu lukuisia kertomuksia Profeetan lukutaidottomuudesta, joskin myös kertomuksia, joiden mukaan Profeetta osasi lukea, esiintyy toisinaan. Islamilaisten lähteiden halu kuvata Profeetta lukutaidottomaksi on selvästi sidoksissa oppiin Koraanin jäljittelemättömyydestä, eikä niitä voi pitää luotettavina. --

Länsimäiset tutkijat ovat usein olettaneet ilman suurempia perusteluja, että Muhammad olisi kauppiaana ainakin osannut pitää tilikirjaa ja ollut siis ainakin jollakin tavalla lukutaitoinen. Tätä kantaa vastaan on kuitenkin sanottava, että ei ole mitään tietoja Muhammadista hoitamassa suurempaa liiketoimintaa. Mikäli hän todellakin toimi Khadidzan edustajana kauppamatkoilla, kuten perimätieto kertoo, hänen roolinsa on voinut rajoittua vain päällysmiehen osaan. Näin voidaan sanoa, että hänen lukutaidostaan ei ole todisteita puoleen eikä toiseen, mutta ei olisi yllättävää, jos Muhammad olisi osannut ainakin auttavasti kirjoittaa.

Tämä Koraanin luotettavuuden puolesta esitetty suurin ihme siis näyttäytyy varsin epävarmana länsimaisen tutkimuksen valossa. Esitän seuraavaksi katkelmia islamin omasta perimätiedosta, jotka puhuvat sen puolesta, että Muhammad osasi kuin osasikin kirjoittaa (ja itsestään selvästi siis myös lukea).

Perimätieto mm. kertoo beduiinista, joka tavattiin nahalle kirjoitettu teksti kädessään (1).
Sanoimme: Näytät olevan beduiini. Hän sanoi: Kyllä. Sanoimme: Anna meille tämä kädessäsi oleva nahan pala. Hän antoi sen meille ja me luimme sen. Siinä oli teksti:

Muhammadilta, Allahin Lähettiläältä Banu Zuhayr ibn Uqaysh'ille. Jos todistat, ettei ole muuta jumalaa kuin Allah ja että Muhammad on Hänen Lähettiläänsä, suoritat rukoukset, annat almut (zakat), maksat viidenneksen saaliista ja Profeetan osuuden sekä hänen erityisosuutensa (safi), olet Allahin ja hänen Lähettiläänsä suojeluksessa.

Kysyimme sitten: Kuka tämän asiakirjan kirjoitti? Hän vastasi: Allahin Lähettiläs

Toisaalla perimätieto kertoo seuraavaa (2) :
Ursa kertoo:

Profeetta kirjoitti (avioliitto sopimuksen) Aishan kanssa, kun tämä oli kuusi vuotta vanha, ja "täydellisti" (3) avioliiton hänen kanssaan tämän ollessa yhdeksän vuotias ja Aisha pysyi Muhammadin kanssa yhdeksän vuotta (i.e. jälkimmäisen kuolemaan saakka)

Edelleen, Bukharin tallennuksen mukaan (4):
Ibn Abbas sanoi, "Kun Allahin Lähettiläs oli kuolinvuoteellaan ja talossa oli joitakin miehiä, hän sanoi, 'Tulkaa lähemmäksi, minä kirjoitan teille jotakin jonka jälkeen ette joudu harhaan.' Jotkut heistä (i.e. hänen seuralaisensa) sanoivat, 'Allahin Lähettiläs on vakavasti sairas ja meillä on (Pyhä) Koraani. Allahin Kirja on riittävä meille.' Niin talossa olevat ihmiset olivat erimielisiä ja alkoivat kiistellä. Jotkut sanoivat, 'Antakaa hänelle kirjoitusvälineet niin että hän voi kirjoittaa meille jotain jonka jälkeen emme joudu harhaan.' kun taas toiset sanoivat päinvastoin. Niinpä kun heidän puheensa koveni ja erimielisyyteensä lisääntyivät, Allahin Lähettiläs sanoi, "Nouskaa ylös." Ibn Abbasilla oli tapana sanoa, "Ei epäilystäkään, oli erittäin onnetonta (suuri onnettomuus) että Allahin Lähettilästä estettiin kirjoittamasta sitä kirjoitusta sillä kiistelyllä ja metelillä".
Herääkin kysymys, mitä mieltä on surkutella metelin ja kiistelyn vuoksi kirjoittamatta jäänyttä viestiä, jos Muhammad ei ylipäätään osannutkaan lukea tai kirjoittaa?

Näinpä sekä länsimainen tutkimus, että osa islamin omaa perimätietoa puhuvat sen puolesta, ettei Muhammad ollutkaan aivan oppimaton mies. Lukija voi halutessaan tutustua muslimien argumentointiin asiasta, ja tehdä johtopäätöksenä sitten. Suosittelen kuitenkin muistamaan Jaakko Hämeen-Anttilan varoituksen: "Islamilaisten lähteiden halu kuvata Profeetta lukutaidottomaksi on selvästi sidoksissa oppiin Koraanin jäljittelemättömyydestä, eikä niitä voi pitää luotettavina." Minun johtopäätökseni on, että ilmeisesti hän osasi kuin osasikin lukea ja kirjoittaa. Minulle tämä Koraaniin liittyvä "suurin ihme" on näin rauennut tyhjiin.



1 Sunan Abu Dawud: Book 19, Number 2993

2 Bukhari, Vol 7, Book 62, Number 88

3 "consummate" ~ MOT Englanti 4.5 englanti-suomi: 1 consummate ['kɒnsəmeɪt] v tr 1 täyttää avioliiton tunnusmerkistö olemalla sukupuoliyhteydessä, saattaa täydelliseksi (suhteesta) 2 solmia ~ an agreement solmia sopimus

4 Bukhari, Vol 5, Book 59, Number 717

Ks. myös muut tätä aihepiiriä käsittelevät kirjoitukseni, joihin löytyy linkit johdannon lopusta.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Silmäilin ohimennen kirjoituksiasi tulevaisuus.org-palstalla ja kommentoin ajatuksiani tänne, koska ne eivät mielestäni kuulu ao. palstalle.
Kritisoit (aiheellisesti) Koraanin yhteyksiä tieteeseen, mutta toisessa yhteydessä puhut ylösnousemuksesta, mikä osoittaa, ettei maailmankatsomuksesi suinkaan pohjaudu tieteellisesti todistettuihin faktoihin.

Ei ole olemassa mitään tutkittua (=tieteellistä) näyttöä siitä, että ihmisen "olemassaolo" voisi jollain tavalla ja tasolla jatkua kliinisen kuoleman ja biologisen maatumisen jälkeen, tai että ihminen olisi tämän jälkeen jollain tapaa henkiinherätettävissä (tuomiopäivänä, ylösnousemuksessa tm.). Tieteen valossa ajatus on absurdi.
Uskontoja kutsutaan uskonnoiksi juuri siksi, että ne pohjautuvat uskolle asioihin, jotka tiedon valossa ovat absurdeja ja epätosia. Kuten lapsi voi USKOA vaikkapa joulupukin saapumisen savupiipun kautta (vrt. eräiden uskontojen uskomus oman sankarinsa paluuseen).
Väitteleminen esim. Koraanin ja Raamatun paremmuudesta on yhtä fiksua kuin kiisteleminen siitä, kumpi on parempaa nuorisokirjallisuutta: Harry Potterit vai perinteiset Viisikot.

Hep_puli kirjoitti...

Kiitos tania, terävästä kommentistasi, jonka olit muotoillut asiallisesti.

Olet oikeassa siinä, ettei ole tutkittua, tieteellistä näyttöä siitä, että olemassaolo jotenkin jatkuisi kuoleman jälkeen. Mutta sanopa, voisiko tällaisesta mielestäsi saadakaan näyttöä tieteen keinoin, vaikka se totta olisikin? Minusta kysymys on tieteen ulottumattomissa.

Pohdiskelin joskus taannoin olemassaoloa ja mielestäni tämä maailma on niin kummallinen, että Jumalan olemassaoloa en voi lähtökohtasesti suinkaan poissulkea.

Mielestäni Koraanin ja Raamatun paremmuus ei vertaudu lastenkirjojen vertailuun - jälkimmäiset kun eivät väitä itse, eikä niistä kukaan muukaan väitä, että niillä olisi jotain merkitystä elämäsi tärkeimmän suhteen suhteen - nimittäin itsesi ja Luojan välillä (olettaen siis että Hän on olemassa).

Koraanin luotettavuus on sen varassa, että se tosiaan on pilkulleen Jumalan ilmoitusta, mikä tuntuu epäuskottavalta monestakin syystä. Kristinusko ankkuroituu historiaan: Uusi testamentti kertoo silminnäkijätodistuksiin vedoten, että ajanlaskumme alussa juutalaisen kansan keskellä eli Jeesus-niminen mies, joka oli hyvin, hyvin poikkeuksellinen monella tapaa.

Jeesuksen historiallisuutta ei kiistä enää juuri kukaan. Muslimit kiistävät hänen kuolemansa ristillä - sellainen ei sovi heidän maailmankuvaansa. Monet länsimaalaiset kiistävät hänen ihmetekonsa ja ylösnousemuksensa - siksi etteivät ne mahdu hänen maailmankuvaansa: "sellaista ei vain tapahdu". Kysymys ei kummankaan suhteen ole historiallisen todistusaineiston puuttesta, vaan siitä, että tällaisten tapahtumien mahdollisuus on jo ennalta rajattu pois.

Minulle olemassaolo ylipäätään on niin suuri ihme, että luomiseen kyenneelle Jumalalle ihmeet eivät ole temppu eikä mikään. Mutta niin - kiitos vielä kommentistasi. Ehkäpä kirjoitan jatkossa lisää ylösnousemuksesta.